Pohjois-karjalalaisella pariskunnalla Anna-Maria Antikaisella ja Tomi Hynnisellä on edessään sama ongelma kuin vuosittain noin 10 000:lla muulla suomalaisella. He ovat saamassa haltuunsa perintömetsän, jonka käyttö olisi nyt tarkkaan pohdittava.

Kateus

Suomessa perintömetsän keskimääräinen koko on vain muutama kymmenen hehtaaria, mutta Antikaiselle ja Hynniselle on siirtymässä outokumpulaista metsää peräti 150 hehtaarin palsta. Vaikka toisin luulisi, tämäkään ei kuitenkaan välttämättä riitä yksistään elämiseen, ei ainakaan myymällä metsää perinteisesti vain saha- ja kuitupuuksi.

Metsänperijöitä kohtaan tunnettu kateus onkin Suomessa nykyisin melko turhaa, sillä kadehtijat unohtavat helposti sekä raskaat perintöverot, metsänmyyntiverot, lisääntyneet korjuukustannukset kuin raakapuun suhteellisesti alentuneen hinnankin. Myös metsänperijöiden keskimäärin korkea ikä ja tottumattomuus metsätöihin heikentävät metsäperintöjen käyttöarvoa.

Leipä metsästä

Silti Anna-Maria Antikainen ja Tomi Hynninen aikovat tehdä rohkean ratkaisun. Perloksessa työskennellyt, muovitekniikan insinööri Tomi ja suunnittelija Anna-Maria aikovat muuttaa metsätilansa ääreen maalle asumaan omista puista rakennettavaan järvenrantataloon. Pariskunnalle metsässä tärkeitä ovat tulon lisäksi luontoarvot.

- Tällä metsätilalla olisi mahdollisuus pyörittää metsästysharrastusta ja luontoharrastusta tai esitellä koululaisryhmille tällaisia hyvin moninaisia metsäympäristöjä, joita tämäkin tila pitää sisällään. Kyllä se niin tahtoo olla, että jos tällaisesta tilasta tahtoo leipänsä saada irti, niin leipä on etsittävä erittäin monesta osa-alueesta, Tomi arvelee.

Metsätilalle muuttaminen on heille enemmänkin eräänlainen elämäntaparatkaisu, vaikka leivän perusta pyritäänkin saamaan metsästä. Outokummun metsänperijät ovat käyneet paikallisia perijöille tarkoitettuja kursseja ja kertovat niistä olleen hyötyä. He ovat olleet yllättyneitä, kuinka iäkästä porukkaa uusille metsänomistajille tarkoitetulla kurssilla oli. Kurssilaisten keski-ikä on runsaasti yli 50 vuotta.

Itselleenkään he eivät ole kovin armollisia arvioidessaan oman metsäosaamisensa taitoa. Anna-Maria antaa itselleen kouluarvosanaksi viitosen ja Tomi juuri ja juuri seiska miinuksen.

Ismo Tuormaa / PRIIMA