Perinteinen suomalainen mies ei juuri koruja käytä. Kihla- ,vihki- tai tutkintosormus tai ehkäpä kalvosinnapit. Siinäpä ne. Siispä kello voi olla usein miehen ainut koristus.
Euroopassa kellon statusarvo on ymmärretty jo kauan - nyt ajatus on rantautunut myös Suomeen.
Helsinkiläisen kelloliikkeen ovi Aleksanterinkadulla avataan kun kelloon on tarkoitus sijoittaa tuhansia euroja. Kalleinta hintaa kellomyyjä Merja Saarinen ei kerro, mutta vihjaa että sillä saisi omakotitalon pääkaupunkiseudulta! Arvokelloja ostetaan myös sen vuoksi, että se näkyy. Tänä päivänä ostetaan varsinkin isoa kelloa, joka näkyy sieltä puvun hihan alta. Sitten on sellaisia tilanteita, että se ei ehdottomasti saa herättää huomiota. Silloin ostetaan platinakelloja ja valkokultaa, esim. Vacheron Constantin tai Brequet ovat sellaisia merkkejä, kertoo Merja Saarinen.
Tekeekö kello miehen ja nostaako miehen itsetuntoa? - Kyllä, ehdottomasti, vastaa Merja Saarinen ja jatkaa, että kello kertoo myös kantajansa arvomaailmasta, se kertoo harrastuksista ja ylipäätään tyylitajusta. - Miehet, jotka tekevät varsinkin kansainvälistä kauppaa, he tietävät, että kello on erittäin tärkeä osa pukeutumisessa ja kello on ensimmäinen mitä katsotaan, toteaa Saarinen.
Helsinkiläisen vaateliikkeen omistaja ja kelloharrastaja Risto Rahkola uskoo myös kellon voimaan. - Joo tottakai siitä tulee hyvä fiilis! Ehkä Suomessa on vielä ykkösenä nämä autot, mutta kyllä tämä vois olla kakkostilalla hyvinkin, toteaa Rahkola. Risto Rahkola stailaa työkseen ihmisiä. Hän sanoo että kello voi olla tärkeä osa ihmisen yleisilmentymää. Piste iin päällä.
Risto valitsee kunkin käyttämänsä kellon aina asun mukaan. Raymond Weillin hän valitsee työ/business puvun kanssa käytettäväksi. Juhla-asuun Risto valitsee perinteisen litteän pienen kultaisen Raymond Weillin rannekellon. Myös kotiasuun löytyy oma kellonsa: Vetta- merkkinen kello. - Tätä kelloa minä käytän tämmöisen vähän leppoisamman casuall- asustemaailman kanssa. Tämä edustaa vanhaa kellosepän työtä ja tässä on se erikoisuus, että tässä on mekaaninen koneisto, siksi se on niin paksu. Sitä täytyy vähän käynnistää ja ruuvata, että se lähtee käyntiin, kertoilee Risto. - Kun ottaa jonkun asun niin jotenkin vain tietyt kellot kulkee mukana.
Mikä on kellon salaisuus? Ja mihin sen valta perustuu? Raotetaanpa hieman historian verhoa...
- Kellot on aina ensin tulleet vallanpitäjille ja rikkaille. Ja siten ne on myös tavallaan symboloineet valtaa, kertoo museonjohtaja Tiina Lehtinen Suomen kellomuseosta.
Kellä kello, sillä valta. Parisataa vuotta sitten kello oli kadehdittu ja harvinainen esine. Kelloja oli harvassa siksikin, että ne olivat kalliita. Hopeinen taskunauris irtosi ratsuhevosen hinnalla, mutta kultaisesta saattoikin sitten joutua maksamaan kaupunkitalon verran. Niitä sopi sitten rahvaan hämmästellä.
- Venäläiset lahjakellot ovat hyvä esimerkki tämmöisistä vallanpitäjien kelloista. Meidän kokoelmissa on pari tsaarinkelloa. - Tsaarit teettivät omalla kuvallaan olevia taskukelloja lahjaksi alamaisilleen, kertoo Lehtinen. Kelloa katsomalla alamainen sai samalla muistutuksen, kuka on pomo, ja kenelle aika kuului.
- Stalin jatkoi tätä perinnettä, ja tilasi omalla kuvallaan varustettuja kelloja Sveitsistä Revuen tehtaalta. Ennen kuin tämä valmistuserä saatiin lähtemään tehtaalta Stalin kuoli. Silloin tulikin käsky, että kaikki Stalinin kuvalla varustetut kellot oli tuhottava. Ja niin niitä lähdettiinkin tuhomaan.
Mutta siellä olikin sveitsiläisellä kellotehtaalla, kuten tänäkin päivänä, sorvin ääressä suomalainen kelloseppä. Kun tämä suomalainen kelloseppä oli lähdössä Suomeen, hän laittoi kolme kelloa omaan taskuunsa. Kukaan ei epäillyt hänen poislähtöään, koska lähtövalmistelut oli aloitettu jo aikaisemmin. Hän kuitenkin pelkäsi henkensä edestä, että joku oli nähnyt mitä hän oli tehnyt. Hän pääsi kuitenkin ehjin nahoin Suomeen, eikä vieläkään kertonut kenellekään, mitä oli tullut tehneeksi. Vasta kun Neuvostoliitto hajosi, hän marssi Suomen kellomuseoon ja lahjoitti nuo kellot meille, mutta sanoi, että ikinä ette nimeä paljasta kellekään.
Jos kello kertoo kantajansa statuksen, mitä kertoo se ettei kelloa ole?
- Se voi olla tiedostettu tapa kertoa, että sinä olet oman aikasi herra ja et tarvitse minuuttikelloa, kertoo kelloharrastaja Risto Rahkola.
Ja useimmillahan meistä on kello ainakin kännykässä.
Hilkka Nevala / PRIIMA
LISÄTIETOA: