Tutkimusten mukaan lihominen ja alkoholin liikakäyttö ovat suurimmat syyt korkeaan verenpaineen lisääntymiseen. Silti hoidoksi tarjotaan pillereitä.
Lääkkeet eivät auta kaikkia
Terveyssosiologi, dosentti Markku Myllykangas Kuopion yliopistosta sanoo, ettei ole näyttöä, että elämäntapamuutoksella, stressin hallinnalla tai liikunnan lisäämisellä olisi vaikutusta verenpaineeseen, sydäninfarkteihin, aivohalvauksiin. Verenpainelääkkeillä on tutkittu vaikutus, mutta nekään eivät auta kaikkia ihmisiä. Enemmän pitäisi kiinnittää huomiota verenpaineen osalta kokonaisriskiin. Jos kokonaisriski kuolla valtimotautiin seuraavan kymmenen vuoden aikana on 5 prosenttia, suositusten mukaan lääkärin tulisi suositella hoitoa tällöin. Jos on sata ihmistä, joilla on tämä riski, ja he syövät kymmenen vuotta verenpainelääkkeitä, niin lääkkeet vähentävät riskiä korkeintaan 30 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi ihminen välttää valtimotautikuoleman ja 99 ihmistä syö tavallaan turhaan lääkkeitä.
Lääkkeitä liikaa ja liian helposti
Myllykankaan mukaan lääkärit siis määräävät ihmisille liian helposti ja liikaa lääkkeitä. Joku kuitenkin saa avun lääkkeistä, miksi niitä pitää vastustaa. Myllykangas ei vastusta esimerkiksi verenpainelääkkeiden käyttöä, vaan olennainen asia on se, lääkehoito tulisi keskittää korkeariskisiin ihmisiin. Potilaslain mukaan potilaalle tulee kertoa hoitovaihtoehdot, hyödyt ja haitat, joiden perusteella ja omien arvojensa mukaan potilas itse päättää, alkaako syödä lääkkeitä vai ei. Tähän asti kuitenkin lääkäri on määrännyt lääkityksen. Eihän lääkäri tiedä näitä potilaan omia arvoja. Jotkut lääkärit suorastaan antavat ymmärtää, että jokainen, joka käyttää lääkkeitä, niistä hyötyy, sanoo Markku Myllykangas.
Kaikkia vaikuttavia tekijöitä ei edelleenkään tiedetä
Myllykangas on seurannut Pohjois-Karjala -projektia, jossa haettiin apua suureen verisuonitautikantaamme. Hänen mukaansa tilanne on valtakunnan tasolla ihan yhtä surkea kuin silloin kun projekti alkoi. Projektin vaikutuksia on liioiteltu paljon, sanoo Myllykangas. Myönteinen kehitys alkoi jo ennen kuin projekti lähti käyntiin. Vaikka puhutaan, että projektin alkamisen jälkeen sydän- ja verisuonitaudit ja kuolemat ovat vähentyneet 70-80 prosenttia, niin se tarkoittaa kuitenkin vain sitä, että sairastumiset ovat siirtyneet myöhempiin ikäryhmiin. Se on sinänsä hieno asia, mutta koska näitä sairauksia ei varsinaisesti voida poistaa ja parantaa, niin meillä Suomessa ei ole koskaan ollut niin paljon näistä taudeista kärsiviä ihmisiä. Ja määrä tulee lisääntymään. Vaikka näitä tauteja on tutkittu jo vuosikymmeniä, niin edelleenkään me ei tiedetä kaikkia niitä tekijöitä, jotka näihin vaikuttaa.