Hae yle.fi:stä:

 
Tekstiversio | Tekstikoko: + / -
 
 
 

YLE-kirjautuminen

 
 
Studiokeskustelu – luopuminen
 
Kategoriat:

Jokaiselle meille varmaan luopuminen tärkeistä ja merkityksellisistä asioista on tuskallista. Se mikä on koettu joskus tyydyttäväksi, siitä ei vapaaehtoisesti luovuta.

Mutta ihmisluontoon kuuluu se, että luopumisten tilalle tulee uusia asioita, kun kasvamme. Joskus ikävä kyllä käy niin, etteivät ihmiset kykene luopumaan niistä asioista, joista he ovat pakotettuja luopumaan, kertoo psykologi Petri Meronen. Esineisiin ei kiinnitytä sen esineen vuoksi, vaan siksi, että sille esineelle annetaan joku merkitys, esimerkiksi muistoja lapsuuden kodista, isovanhemmista. Joillekin käy niin, että kiinnitytään likaa esineiden todellisuuteen, jäädään kiinni menneisyyteen.

Vaikeinta on luopua tärkeistä ihmissuhteista. Kun joudutaan kohtaamaan vääjäämättömiä menetyksiä, niin niihin usein liittyy tunteita, jotka eivät kuulu siihen itse asiaan, esimerkiksi syyllisyyttä, häpeäntunnetta. Tällaisten asioiden miettiminen, miksi tuntee syyllisyyttä, on tärkeätä eteenpäin menemisen kannalta. Puhuminen on ehdottomasti parhain keino näissä tilanteissa, neuvoo Meronen.

Vapaaehtoinen luopuminen

Alanvaihto on yksi luopuminen, joka tapahtuu omasta halusta, ilman pakkoa. Tällaisiin päätöksiin kykenee, kun tuntee että ratkaisu on oma, sanoo Meronen. Tällöin luopuminen tarjoaa mahdollisuuden parempaan, on kyennyt tulemaan aiempien asioiden kanssa sinuiksi, on jo kyennyt luopumaan. Pystyy jo asettamaan tavoitteet toisaalle. Joskus asiat eivät mene parempaan suuntaan, jos ei osata luopua.

copyright YLE/videokuvaa

Vapaaehtoista luopumista usein edeltää pitkä valmistelu. Kun vaikea päätös on sitten tehty, siitä tulee tyytyväinen olo. Nimenomaan kokemus siitä, että itse pääsee vaikuttamaan asiaan, on tässä se tärkein juttu, kertoo Petri Meronen

Luopuminen kasvattaa

Luopumiset kasvattavat meitä, jos luopumiseen kyetään. Luopumiset kuuluvat ihmiselämään. Terveydestä luopuminen aiheuttaa riippuvuutta muista. Onko tällöin sitten kyse itsemääräämispyrkimyksestä vai luopumisesta terveydestä? Oman tarvitsevuuden tunnustaminen ja itsemääräämispyrkimyksestä hellittäminen on tässä tapauksessa tärkeätä, Meronen sanoo.