Suomessa ei ole luontaishoidoista mitään lainsäädäntöä. Ihmiset kuitenkin hakevat apua luontaishoidoista, etsivät hoitajan, olipa lainsäädäntöä tai ei.
Päivi Hietanen, lääketieteellinen päätoimittaja Lääkärilehdestä sanoo, että varsinkin silloin, kun on kysymys vakavammasta sairaudesta, niin ihmiset paljon keskenään puhuvat ja puskaradiot toimivat. Hietanen on myös syöpälääkäri ja psykoterapeutti. Jos esimerkiksi syöpähoidot joudutaan lopettamaan, niin ihmiset lähtevät helposti hakemaan toivoa, pientä oljenkortta. Tämä voi vaikuttaa mieleen ja elämänlaatuun, jolloin on helpompi jatkaa elämää loppuun saakka. Parhaimmillaan luontaishoito voi olla sellaista, joka todella auttaa ja tukee ihmistä, mutta huonoimmillaan se voi olla kovaa rahastusta, sanoo Hietanen.
Koululääketiede / vaihtoehtoiset hoidot
Lääketiede on kehittynyt hyvin spesifiksi ja teknisemmäksi, siitä on vähentynyt hoitosuhteen näkökulma. Kun vakava sairaus myllertää mieltä, niin suuri osa hoitoa olisi luottamus ja turva. Monet potilaat käyvät vuosia hoidossa, eivätkä aina tiedä, kenen lääkärin vastaanotolle tulevat. Tämä lisää turvattomuuden tunnetta, vaikka he saavatkin teknisesti oikein hyvää hoitoa ja tapaavat hyviä lääkäreitä, kertoo Päivi Hietanen.
Useat ihmiset eivät uskalla kertoa lääkärilleen, että käyvät myös luontaishoidoissa. Tämä johtuu osittain siitä, että vaihtoehtoisten hoitojen puolella on niin paljon lääkäreiden mielestä rahastusta tai silkkaa humpuukia. Potilas huomaa, että lääkäri ei pidä tästä asiasta. Potilas voi itsekin vähän hävetä sitä, ei ehkä itsekään niin luota siihen. Mutta on ymmärrettävää, että ihminen hakee apua mistä vaan, kun hätä on suuri.
Lainsäädäntö
Suomessa ei ole lainsäädäntöä luontaishoidoille kuten muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa on saatu laki aikaan
jo kauan sitten. Meillä laki ei tarkkaile luontaishoitajien koulutusta, ammattipätevyyttä tai potilasturvallisuutta. Kuka tahansa voi perustaa hoitolan. Lakia kaivattaisiin kipeästi, sanoo Hietanen. Jos kyse on lievistä sairauksista, lääkärit voivat hyvinkin hyväksyä täydentävät, rentouttavat hoidot. Sellaista voi olla esim. hieronta. Mutta jos vaihtoehtohoidon antaja esim. kieltää potilaalta varsinaiset syöpähoidot tai syyllistää potilasta koululääketieteen käytöstä, se on erittäin arveluttavaa. Ruotsissa ei esimerkiksi syöpää saa hoitaa vaihtoehtohoidoilla eikä alle 8-vuotiaita lapsia. Lainvastaiseksi muuttuminen vähentäisi vaihtoehtohoitojen käyttöä vaikeiden sairauksien hoidossa, kertoo Päivi Hietanen.