Nelisen tuhatta koulutettua luontaishoitajaa antaa vyöhyke-, aroma-, tanssi- tai muuta terapiaa, reikihoitoa tai vaikka kalevalaista jäsenkorjausta. Hoitojen kirjo on valtava, samoin hoitajien.
Opettajien pätevyys
Räisälän kansanopisto Kokemäen Peipohjassa on yksi harvoista valtiontukea nauttivista vaihtoehtoisiin hoitoihin keskittyvistä oppilaitoksista. Opettajien pätevyyttä on vaikea tarkastaa. - Tarjokkaita on hirvittävästi, ja pyrimme aina valitsemaan parhaat mahdolliset, mieluiten sellaiset, joista olemme jo etukäteen saaneet tietoa, kertoo opiston rehtori Tommi Römpötti. Opistossa siis joudutaan turvautumaan toisen käden tietoon. Myös oma intuitio vaikuttaa opettajien valintaan, sanoo Römpötti
Reikihoitoa, Trager-hoitoa, kalevalaista jäsenkorjausta
Reikihoitaja Kari Paulus kertoo, että reiki on japania ja tarkoittaa hengen tai elämän energiaa. Sitä voidaan kanavoida kaikkeen elolliseen. Reikihoidossa hoitaja keskittyy, pyytää mielessään kanavoituvaksi sitä energiaa, mikä on asiakkaalle parasta. Hoitaja siirtää mielensä syrjään, on, odottaa ja antaa kaiken tapahtua.
Trager-hoidon ja Mentastics-mielikuvaliikunnan periaate on pyrkiä saavuttamaan ihmisen hermojärjestelmä. Tragerohjaaja Sirpa Jauhiainen sanoo, että hoidossa kosketetaan asiakkaan kehoa pehmeästi. Viesti siitä pehmeydestä menee keskushermostoon, aivoihin. Viesti aivoista voi välittyä asiakkaan koko kehoon.
Kalevalainen jäsenkorjaaja Seija Tonterin mukaan korjauksessa käytetään mm. poikittaisia venytyksiä pitkiin lihaksiin. Asiakas on aktiivisesti mukana omilla liikkeillään. Se vie vaikutuksen hyvin syvälle kudoksiin. Jäsenkorjaus on vanhaa kansanperinnettä.
Lainsäädäntö
Kuka vaan voi ryhtyä terapeutiksi. Anitta Kouvo-Sillanpää, Luonnonlääketieteen Keskusliiton puheenjohtaja kertoo, että virallisia koulutustasovaatimuksia ei ole. Heidän rekisteriin pääsyyn kuitenkin vaaditaan vähintään 200 tuntia terapia-alan ja 200 tuntia koululääketieteen opintoja.
Suomesta puuttuu vaihtoehtohoitoja koskeva lainsäädäntö, jollainen on esimerkiksi Ruotsin ns. puoskarilaki. Sosiaali- ja terveysministeriö pohtii työryhmän asettamista villin kentän saamiseksi yhtenäisen lainsäädännön piiriin. Tuloksena saadaan ehkä koottua laillistettujen terapeuttien rekisteri. Anitta Kouvo-Sillanpään mukaan kenttä odottaa kovasti työryhmän työskentelyä ja lain tuloa. Silloin päästäisiin asiallisiin keskusteluihin, asioista jäisi asiattomuus pois.
Kaikki eivät kuitenkaan rekisteriä kannata. Reikihoitaja Sirpa-Liisa Heino kertoo, että epävirallisia rekistereitä on paljonkin. Mutta koko maan ja kaikki vaihtoehtohoidot kattavaan rekisteriin ei hänen mielestään kannata käyttää energiaa. - Määritellä voi, mutta se ei estä ihmisiä menemästä haluamansa hoitajan luo.
Vaihtoehtohoito kasvattaa kuitenkin jatkuvasti suosiotaan. Kaikki koulutetut terapeutit eivät halua rekisteriin, koska se toisi lisää töitä. Puhelimet soivat nytkin liikaa. Ala kärsii kuitenkin uskottavuusongelmasta.