Säännöllisestä työstä vapaaksi kirjailijaksi. Tulot muuttuvat epävarmemmiksi, mutta tilalla saa muuta. Kolme kirjailijaa kertoo, miltä tuntui ryhtyä kokopäiväiseksi kirjailijaksi kypsällä iällä.

Juhani Känkänen
syntynyt 1966 Forssassa. Toimi ennen kirjailijaksi ryhtymistään graafisena suunnittelijana. Esikoisteos Toivon mukaan ilmestyi 2005. Julkaissut kaksi romaania.

Miksi halusit kirjailijaksi?
- Kai kaipasin lisää mahdollisuuksia omalle ilmaisulleni. Yksi syy oli varmaan ikäkin. 40 vuotta lähestyessä tuli kai jonkinlainen kriisi, että mitä minusta tulee isona; mitä minä tällä elämälläni teen. Varmaan voidaan puhua jonkinlaisesta tarinan kertomisen tarpeestakin.

Oliko vaikea saada kirja julki?
- Olin kirjoittanut esikoisteosta jo päivätyön ohella. Tukeakseni tätä ja oppiakseni lisää lähdin opiskelemaan Kriittiseen korkeakouluun. Sitä kautta erään kustantamon edustajalle toimitettiin minun tekstini, joka kuulemma oli kelvollista. Voisi sanoa, että kirjoittaminen oli vaikeaa, mutta julkaisu helppoa.

Miten elämä muuttui kirjailijaksi tulon jälkeen?
- Minulla oli sen verran kokemusta erilaisesta taiteellisesta toiminnasta että tiesin suunnilleen, minkälainen se henkinen maisema on. Säännöllisyyden elämään työn osalta joutui itse rakentamaan, piti rakentaa itselleen pakko kirjoittaa. Päällisin puolin suhtaudun siihen niin kuin mihin tahansa työhön. Myytti punaviiniä naukkailevasta baskeripäisestä huithapelista ei päde tähän hommaan.

Vinkki kirjailijaksi haluavalle?
- Kirjoittamisen suhteen pitää olla armoton itselleen. Pitää olla jääräpäinen ja kärsivällinen, koetella itseään.

Outi Alm
syntynyt 1963 Imatralla. Toimi ennen kirjailijaksi ryhtymistään sairaanhoitajana. Hänen esikoisteoksensa, novellikokoelma Pistoliekki ilmestyi vuonna 1999. Julkaissut tähän mennessä 5 kirjaa.

Miksi halusit kirjailijaksi?
- Kirjoittaminen on aina ollut minulle se tapa ymmärtää itseäni ja maailmaa. Suhde kirjoittamiseen muuttui vakavammaksi, kun olin muutaman vuoden mukana kirjoittajapiirissä. Siellä ensimmäisen kerran tapasin samanmielisiä ihmisiä. Siinä omakin suhteeni kirjoittamiseen vakavoitui.

Kuinka pitkään pommitit käsikirjoituksillasi kustantajia, ennen kuin tärppäsi?
- Minä olin hyvin onnekas. Minulla oli novellikokoelman käsikirjoitus, lähetin sen tammikuussa kustantamoihin ja jo muutaman kuukauden päästä nykyisestä kustantamostani soitettiin, että ovat kiinnostuneita.

Miten elämäsi muuttui kirjailijaksi tulon jälkeen?
- Sain vihdoin tehdä sitä, missä tunsin olevani onnellinen. Sain luvan kirjoittaa, se ei enää ollut jotain epämääräistä harrastelua. Tosin elintaso on kirjailijan työssä oleellisesti laskenut. Elämänlaatu on parantunut, mutta elintaso laskenut.

Vinkki kirjailijaksi haluavalle?
- Suosittelisin toisten kirjoittajien seuran etsimistä, sitä että etsii omille teksteilleen peilejä.

Taina Haahti (ent. Hyytiäinen)
syntynyt 1960 Vantaalla. Toimi ennen kirjailijan uraa pankinjohtajana. Esikoisteos Kunnian kauppiaat ilmestyi 1996. Julkaissut tähän mennessä viisi aikuisten ja kolme nuorten kirjaa.

Miten sinusta tuli kirjailija?
- Minut on jotenkin rakennettu niin, että hahmotan maailmaa tarinoiden ja tarkkailun kautta. Se on ennen kaikkea olemisen tapa. Se on osa ominaislaatuani. Olen kirjoittanut aina ja kaikenlaista, murrosikäisenä varsin ahkerastikin, siinä vaiheessa kun on se sanomisen tarve ja itsensä ihmettelyn pakko niin valtava. Joitakin juttuja onnistuin julkaisemaan lehdissä ja kirjoitin näytelmänkin kouluun. Ei voi tuosta vain päättää tulla kirjailijaksi. Se on jotain semmoista, jota on väkisinkin jo pitkään harjoitellut.

Mitä odotit kirjailijan uralta?
- Hassuinta oli, etten odottanut mitään. Se tekeminen oli siinä etusijalla. Siinä työmiljöössä missä vietin 11 vuotta tunsin olevani kuokkavieraana ja vielä lainavaatteissa. Kirjailijaksi tulo oli valtava mullistus monella tapaa. Koko tapa tarkastella maailmaa muuttui.

Vinkki kirjailijaksi haluavalle?
- Täytyy yrittää pysyä uskollisena omalle äänelleen. Ei ole ollenkaan itsestään selvää, että sen heti löytää. Se on matkantekoa. Kaikissa paineissa pitää vain yrittää säilyttää äänensä - ja kehitellä omia reittejä.

Mikko Määttälä, Regina Rask, Esa Viherä / PRIIMA