Paula Arvas on kirjallisuudentutkija Helsingin yliopistosta. Dekkareissa häntä kiehtoo hyvä tarina, selkeä alku ja selkeä loppu, myös selkeä hyvä ja paha.
Hän tekee väitöskirjaa dekkareiden kuvaamasta yhteiskunnasta, 1940-luvun suomalaisesta rikoskirjallisuudesta ja miltä sodan jälkeinen suomalainen yhteiskunta näytti rikoskirjallisuudessa.
Nyt eletään dekkaribuumia Suomessa, on eletty jo pitkään. Yhteiskunnan kovenevat arvot näkyvät dekkarikirjallisuudessa jonkin verran, muttei niin paljon kuin esimerkiksi Ruotsissa. Siellä näkyy kirjallisuudessa selvästi se, kuinka hyvinvointiyhteiskuntaa puretaan ja miten se vaikuttaa ihmisiin. Suomalaisessa dekkarikirjallisuudessa Venäjä kiehtoo. Olisikin kummallista, jos se ei kiehtoisi, koska Venäjä on ihan vieressä ja keskusteluissakin se mennen tullen nousee esiin, sanoo Arvas. Muun muassa Ilkka Remeksen ja Matti Röngän kirjoissa käsitellään paljon venäläisyyttä.
Historia, nykyisyys ja myös tulevaisuus näkyvät dekkareissa
Dekkareissa fakta ja fiktio sekoittuvat yhteen. Yhteiskunnan sähköistyminen, toimintojen siirtyminen nettiin, näkyy myös rikoskirjallisuudessa. Se mitä rikoskirjallisuudessa kehitellään nyt, sitä tapahtuu jo todellisuudessa ja enenevässä määrin myös tulevaisuudessa. Toisaalta käsitellään myös historiaa: toisen maailmansodan perintöä on käsitelty nyt pohjoismaisessa rikoskirjallisuudessa paljonkin. Esimerkiksi Stieg Larssonin kirja ”Miehet jotka vihaavat naisia” on kiinnostava kuvaus siitä, mitä Ruotsissa tapahtui toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen. Norjalainen Jo Nesbø taas on käsitellyt norjalaisten osuutta toiseen maailmansotaan. Dekkareissa voidaan käsitellä tavallaan virallisen historiankirjoituksen sivuun siirtämiä asioita.
Globalisaatiota ja sen vaikutuksia on jo käsitelty rikoskirjallisuudessa, ja se onkin teema, jota tullaan varmaan kasvavassa määrin käsittelemään, uskoo Paula Arvas. Sen muutokset ovat niin rajuja, kuten myös terrorismin, ja tämä näkyy sitten kirjallisuudessa, aiheet napataan hyvin nopeasti rikoskirjallisuuteen. Rikoskirjailijat haistelevat ympäristöänsä ja aikaansa ja nappaavat aiheita sieltä, siksi se on tavallaan yhteiskunnallista kirjallisuutta.
Poliisit ovat dekkareissa hyvin realistisia, arkisia hahmoja usein. Yhteiskunnallisia vallankäyttäjiä, päättäjiä kuvataan harvoin positiivisessa valossa, he saavat usein olla roiston roolissa.
Paula Arvaksen oma suosikki on tällä hetkellä islantilainen Arnaldur Indriðason. Arvas pitää kovasti Islannista, se on kiehtova maa. Ja islantilainen rikoskirjallisuus on hyvin nuorta ja Islannissa tapahtuu hyvin vähän väkivaltarikoksia, siinä vaaditaan kirjailijalta aika paljon, sanoo Paula Arvas.
Lue myös muut PRIIMAn minisarjan "Dekkarit" jutut