Valtaväestöstä poikkeavan uskonnon harjoittaminen ei ole yksinkertaista. Millaista on olla muslimi kristillisessä Suomessa?

Baha Afaneh puhuu Porin murretta. Hän sanoo tämän tästä ”tua noin” ja kuvailee itseään sanoilla ”palestiinalainen, muslimi, suomalainen, eurooppalainenkin”.

- Tästä maasta löytyy muslimeita, jotka ovat uskovaisempia kuin minä, mutta se ei tarkoita ettenkö rakastaisi Jumalaa ja palvelisi Häntä. Teen sen omalla tavallani, sanoo yksityisyrittäjä ja järjestöelämän monitoimimies Baha Afaneh.

Omat tilat omilla varoilla

Hänen johtamansa Satakunnan monikulttuuriyhdistys tarjoaa toimitilaa ja Satakuntaan tulleille maahanmuuttajille tapaamismahdollisuuksia toisten ulkomaalaisten ja paikallisten kanssa. Tiloissa kokoontuvat eri uskontojen ja eri kansakuntien edustajat.

Mutta uskonnollinen ja poliittinen toiminta on Porin keskustassa sijaitsevan yhdistyksen tiloissa kielletty, siksi tarvitaan toiset tilat muslimien rukoushetkiin, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja lasten koraanikouluun sekä islamilaisen kulttuurin esittelyyn valtaväestölle.

- Monet muslimimaahanmuuttajat eivät ehdi opettaa lapsilleen uskon asioita, siksi on tärkeää, että meillä on omat tilat, jossa tällaista opetusta voidaan järjestää. Lisäksi muslimit ovat joutuneet lähtemään Tampereelle asti päästäkseen moskeijaan rukoilemaan, sanoo Afaneh.

Koska hän puhuu sujuvasti suomea (ja Porin murretta sekä avustushakemusten byrokraattikieltä) hän on ottanut moskeija-asian hoitaakseen. Hän on saanut Islamilaisen yhdistyksen jäsenet sopimaan, että maksavat mahdollisten tilojen vuokrat itse, koska kaupungilta ei varoja moiseen oikein herunut.

Uskonto on oma sisäinen asia

- Uskonto on yhteys Jumalaan ja se helpottaa elämää, arkea. On hyvä tietää, että on olemassa linkki ylöspäin. Uskonto on myös eräänlainen laki, pohtii Afaneh.

Hänestä ei itsestään ulospäin näy, että hän on muslimi. Ei ole partaa eikä päähinettä eikä pitkää valkoista paitaa. Niitä ei kuulemma tarvita, sillä uskonto on oma, sisäinen asia.

Suomalaiset Baha Afaneh on kokenut suvaitsevina ja sallivina. Huomautettavaa on kuitenkin siitä, että esimerkiksi Lähi-idän levottomuuksien uutisoinnissa mainitaan aina tekijän uskonto – niinhän ei tehdä, kun kyseessä on joku kristitty väkivallantekijä.

Leena Reikko / Priima