Uskontotieteilijä tutkija Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta on viikon studiovieraamme.

Aineiston, mikä Kirkon tutkimuskeskuksessa oli hiljattain tutkimuksen alla, silmiinpistävin havainto oli, että avarakatseinen, suvaitsevainen asennoituminen uskontoon lisääntyy. - Se kertoo, että eurooppalaisittain verrattuna suomalaiset suhtautuu yllättävän myönteisesti uskomiseen. Meiltä löytyy hyvin vähän äärinäkökantoja, joissa ajatellaan, että oma usko on ainoa pelastava usko ja että muut ovat täysin väärässä. Vastaavasti hyvin jyrkkä uskontokritiikki on varsin harvinaista. Väestöstä 4 - 6 prosenttia on sellaisia, jotka uskoo hyvin jyrkästi. Sen sijaan noin neljäsosa, naisista jopa 28 prosenttia, ajattelee, että kaikki uskonnot ovat yhtä tosia, kertoo Ketola.

Naiset uskonnollisempia kuin miehet

Suomalaisten uskonnollisuuden kirjo on kasvanut. Iso osa sanoo tänäkin päivänä, että he ovat kristittyjä tai suomalaisia perusluterilaisia. Suomessa on sellainen erikoinen tilanne, että on varsin vähän epävirallisiin kansanomaisiin, osin maagisiin uskomuksiin uskovia. Sen sijaan todella paljon on niitä, joilla on luottavainen asenne uuden henkisen aikakauden koittamiseen. New Age -henkisyydelle on ominaista avarakatseisuus. Siihen uskovista yli puolet ajattelee näin, että kaikista uskonnoista löytyy totuutta. Tällainen ajattelutapa leimaa nyt yli 45-vuotiaita naisia. Miehille on taas ominaista suurempi kriittisyys. Melkein kulttuurissa kuin kulttuurissa naiset ovat uskonnollisempia kuin miehet. Kun ikää tulee lisää, niin yleensä myös ihmisen uskonnollisuus lisääntyy. Suomessa on kiinnostavaa se, että naiset ovat olleet hiukan ennakkoluulottomampia omaksumaan uudenlaisia ajatuksia henkisyyden aihepiirissä. Nykyään ihmiset yhä enemmän löytää hengellisyyttä sisältään, sanoo Kimmo Ketola.

Ihmiset kaipaavat siirtymäriittejä

On aika paljon tutkimusnäyttöä siitä, että mieli on siten rakentunut, että tietyt tilanteet, olosuhteet ja kysymykset herättävät meissä halun etsiä vastauksia pidemmältä kuin vain aistihavainto tai looginen päättely antaisi myöden. Suomessakin nähdään selvästi se, että vaikka tietyt uskomukset saattavat olla menossa alaspäin, mutta se pysyy, että ihmiset kaipaavat siirtymäriittejä. Seremonioita, rituaaleja tilanteisiin, jotka koskettavat heitä syvästi: läheisen kuolema, uuden perheenjäsenen syntymä ja muut elämänkaaren taitekohdat, kertoo Ketola.

Viidennes on vakuuttuneita kristinuskon opetuksista, mutta vastaavasti viidennes ei usko minkäänlaiseen yliluonnolliseen. On myös mahdollista luoda uskonnoton maailmankatsomus. Esimerkiksi Venäjällä 60 prosenttia uskoo Jumalaan. Magiaan, astrologiaan, ufoihin uskoo noin 40 prosenttia. On hämmästyttävää, kuinka elinvoimaisesti uskonto on siellä palannut osaksi elämää, vaikka sitä on 70 vuotta yritetty kitkeä. Tämä on yksi osa sosiologista näyttöä siitä, että jollain tavalla uskonto on kiinteämpi osa ihmisyyttä kuin mitä ehkä on perinteisesti ajateltu. Uskonto on varsin monimuotoinen, jos sitä katsotaan maailmanlaajuisessa katsannossa.

Kirkon tutkimuskeskus: Suomalaiset suhtautuvat uskontoon avarasti