Hippii! Tyttövuodet tulevat mieleen, kun huomasin, että jokaisen teinitytön unelmatiskijukka Nite esiintyy Priimassa.
Kun Nite tuli säihkyvine vaatteineen Mikkeliin, se oli TAPAUS! Joraaminen Niten biisien tahdissa oli paljon hienompaa kuin kotokutoisten levynsoittajien. Niten musassa oli joku taika.
Niteltä kun vielä sai nimmarin, se se oli jotakin.
Tyttökaverini muistaa ikuisesti, kun DannyShowssa esiintynyt Nite huusi Kirkan kuullen, että " Terve Hanski". Kirkakin oli kääntynyt katsomaan rasvatuupilla finninsä peittänyttä tyttöä. VAU! Tuollaista kohteliaisuutta teinityttö ei unohda. Me muut tietysti olimme kateellisia ja taisimme pitää Niten discoa hetken pannassa.
Minä en voi sanoa, että
Minä en voi sanoa, että tyttövuodet tulisivat mieleen Niteä muistellessa. Olihan mies oman aikansa ilmiö. On totta tosiaan diskojen touhu muuttunut 70-luvun ajoista.
Toinen muistikuva jonka Priima näin ennen joulua toi mieleen, oli Noita Nokinenä. Muistan miten radion ääreen oikein liimauduttiin ja lapsetkin olivat hiljaa, kun Noita Nokinenä äänähteli. Parikymppisenä- silloin kun Dj Nite astui kuvioihin, Nokinenä oli vanhanakaista, kunnes taas viime vuosina Noitaa on kuunneltu herkeämättömän innokkaasti. Uusia jaksojan ei enää saa. Onneksi kukaan ei ole edes yrittänyt ottaa Noidan paikkaa.
Tämä paikka ei taida olla
Tämä paikka ei taida olla oikea paikka valittaa radion tai television ohjelmista. Juttelimme joulujuoman ääressä Noita Nokinenästä ja päätimme tarkistaa milloin Nokinenä tänä jouluna tulee eetteriin. Ei tule.
Pettyneenä moisesta tulemattomuudesta, pohdimme, että eihän tänä vuonna ole ykkösellä tai kakkosella ollut joulukalenteriakaan. Miten nykylapsille luodaan perinteitä? Ovatko ikäisemme noin viiskymppiset tv-pomot todenneet, että kun he saivat nauttia joulukalenterin jännityksestä, sitä tunnetta ei nykylapsille suoda? Jokainen ikäluokkahan tarvitsee omat kokemuksensa.
Onneksi joulupukkia ei vielä ole siirretty hyllylle