Miljoona suomalaista ratkoo ristikkoja enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Ammattimaisia, päätoimisia ristikon laatijoita on vähemmän, vajaat 30. Priima tapasi yhden heistä, Juha Hyvösen.

Ikiteekkarin intohimo

Helsinkiläinen Juha Hyvönen on laatinut ristikkoja lapsesta asti. "Jo koulussa tein niitä koulukavereiden iloksi – tai harmiksi. Opiskeluaikana laadin ristikkoja pöytälaatikkoon, mutta sitten 90-luvun puolivälissä, isyysloman jälkeen jäin päätoimisesti kotiin laatimaan ristikoita. Sillä elää, mutta ei rikastu."

Hyvönen tunnustautuu ikiteekkariksi, joka tuskin koskaan päättää opintojaan, ellei ristikoista tai muunlaisesta pulmanratkaisusta sitten luoda omaa tutkintoa. Hän ei kuitenkaan kuulosta tippaakaan haikealta, katkerasta puhumattakaan. Hyvönen tuntee olevansa kutsumusammatissaan, olkoonkin ettei homma ole siitä tavallisimmasta päästä. "Sain vasta verottajalta postia", Hyvönen hymähtää ja jatkaa: "Ammatin kohdalle siihen oli kirjattu 'toimiala tuntematon'."

Kävelevä tietosanakirja?

Juha Hyvönen laatii ristikoita ristikkolehtiin, järjestölehtiin, Anna-lehteen joka toinen viikko, silloin tällöin Suomen Kuvalehteen ja tietysti sanaristikkoväen omaan Sanaseppo-lehteen. Toisin kuin valtaosa ammattitovereistaan hän tekee ristikot tietokoneella.

"Uskoisin, että suurin osa kollegoistani edelleenkin tekee ristikot kynällä ja paperilla. Näin työtä on vapaampi tekemään missä vain; vaikka junassa ja rannalla. Itse olen sellainen, että mieluusti pidän kaikki mahdolliset työvälineet käden ulottuvilla." Hyvösen mukaan ristikon laatijan ei suinkaan tarvitse olla mikään kävelevä tietosanakirja: "Laatijalta vaaditaan lähinnä hyvää sanojen hahmottamista, sitä että muutamasta kirjaimesta näkee mikä sana paikkaan voisi tulla. Yleensä tulee toimeen ihan niillä sanoilla, jotka laatijalla on päässään. Sitten, kun ne eivät riitä, voi katsoa kirjoista ja netistä."





Tea Ista

Vaikka joskus siltä tuntuukin, Tea ja Ista eivät suinkaan ole niitä kaikkein yleisimpiä ristikkosanoja.
"Tea Ista esiintyy kutakuinkin joka 10. ristikossa", Hyvönen sanoo ja jatkaa: "Ista on laatijan kannalta hyvin käyttökelpoinen sana, koska siitä löytyvät yleisimmät sanaristikkokirjaimet a, i, s ja t." Mikä sitten on yleisin sana ristikoissa? Sekin on tutkittu. Se on taas.


Uhka Japanista?

Japanilainen numeroristikko sudoku tuli voimalla Suomeenkin 2000-luvun alussa. Hyvönen laatii myös niitä. Hän ei koe sudokun uhkaavan perinteisten sanaristikkojen asemaa, vaikka osa täyttäjistä onkin yhä enemmän siirtymässä näihin numeropähkinöihin. "Kyllä sanaristikot ovat edelleen hyvin voimissaan. Sudokun suosio on vain lisännyt tehtävälehtien myyntiä noin kaiken kaikkiaan."


Priima/Regina Rask