DC3 on eräs maailman tunnetuimmista lentokoneista. Suomen ainoa lentokuntoinen kolmonen lentää Malmin lentokentältä Helsingistä, missä DC-yhdistyksen aktiivit pitävät siitä huolta.

Maineensa tämä klassikkolentokone sai toisen maailmansodan aikana liittoutuneiden kuljetuskoneena. Suomeen kolmoset, dakotat, tulivat pian sodan jälkeen, kun niitä ostettiin kymmenkunta kappaletta Yhdysvaltojen armeijan ylijäämävarastosta.

DC-YHDISTYS

Konetta vaalivan yhdistyksen toiminta keskittyy lentämiseen. ”Kesäisin lennämme jäsenlentoja, joille DC- yhdistyksen jäsenet voivat osallistua. Meidän kyytimmehän pääsevät vain jäsenet”, painottaa yhdistyksen pitkäaikainen aktiivijäsen Jukka Huhtala, joka toimii lennoilla purserina ja vastaa matkustamosta. Talvikaudeksi kone lennetään Vaasaan, missä sille tehdään perusteelliset huollot. Nekin suoritetaan yhdistyksen jäsenten voimin.

Jäsenlentoja lennetään useimmiten pääkaupunkiseudulla, noin 25 minuutin mittaisina ns. paikallislentoina, mutta tarvittaessa nokka suunnataan kauemmaksikin esimerkiksi Viroon, Saarenmaalle tai Hiidenmaalle ja joskus myös Saksaan, mikäli tarjolla on jokin ilmailuhistoriallisesti merkittävä tapahtuma.

MONIMUOTOINEN HARRASTUS

DC-yhdistyksessä on kolmenlaisia harrastajia: Matkustajat, lentäjät ja mekaanikot. Kaikilla harrastajaryhmillä on tärkeä osansa. Ilman mekaanikkoja lentäjät eivät voisi konetta lentää, ja ilman matkustajia ei lentäjillä olisi varaa kaartaa taivaalle.

Yhdistykseen kuuluu noin 6000 jäsentä, jotka jäsenmaksuillansa tekevät mahdolliseksi noin 30 aktiivijäsenen toiminnan pyörittämisen. ”Kaikki eivät edes koskaan lähde lennolle mukaan”, Jukka Huhtala toteaa. Yhdistykseen kuuluminen koetaan eräänlaisena kulttuuritekona, sillä sitä kautta voi pelastetaan osan Suomen ilmailuhistoriaa jälkipolville. Lentokapteeni Pekka Sukasen mielestä kolmosen äänikin on kulttuuria.

TAATTU TAVARAMERKKI

Ääni onkin monen harrastajan mielestä kolmosen tunnetuin tavaramerkki. Jyhkeä murina, kun DC 3:n moottorit karjaisevat nousukiidossa, sykähdyttää sydämiä. Päämekaanikko Pauli ”Speedy” Fallström kertoo, että usein mukana lentänyt kapellimestari Okko Kamu on kuvannut kolmosen ääntä musiikiksi. ”Kyllä siihen on helppo yhtyä”, Speedy kuittaa.

Jos on ääni komea niin ovat myös maisemat. DC3:lla lennettäessä maisemien katselu onkin pääosassa, sillä lentokorkeudet ovat juuri sopivat tähyilyyn. ”Meidän lentokorkeudet harvoin ylittävät 1000 jalkaa eli 300 metriä. Uskallan väittää, että tämä on sitä aitoa lentämistä”, Jukka Huhtala hymyilee.


Priima/Esa Viherä