Elääkö kirja todellakin vain syksystä jouluun, niin kuin hokema kuuluu? Kirja-alan toimijat katsovat asiaa hyvin eri tavoin. Ja eläähän se kirja kirjastoissakin.
"Suomalaisen kirjan elinkaari on lyhentynyt todella nopeasti ja voimakkaasti, ja sen tietää jokainen kirja-alalla toimiva", sanoo Tampereen Akateemisen kirjakaupan myymäläpäällikkö Simo Laulajainen epäröimättä. "Jos nyt oikein rupeaa ajattelemaan, että mikä on vanha kirja, niin kyllä vuosi sitten ilmestynyt kirja on vanha."
Kirjakauppa-alalla on myllertänyt parinkymmenen viime vuoden aikana. Alaa hallitsee muutama suuri ketju, ja yksittäisten kirjakauppojen määrä on vähentynyt. Suuret toimijat ovat pörssiyrityksiä, joiden kuuluu tehdä tulosta. Toimintatavat heijastuvat myös kirjaan ja sen elinkaareen. Kyse on yhä enemmän varaston kierrosta ja kannattavuudesta.
"Toisaalta me suomalaiset helposti ajattelemme, että kirja on sidottu, kovissa kansissa. Nyt pokkarit ovat valtaamassa alaa, ja voidaan sanoa, että kirjan elinkaari jatkuu pokkarina," Laulajainen lisää.
UUSIA SESONKEJA
"Onhan se selvä, että tässä ajassa ja kirja-alan turbulenssissa, kun kirjojen ja nimikkeiden määrä lisääntyy, myös kustantajalla on valtava tarve panostaa aina kunkin kauden uutuuksiin", kertoo WSOY:n kaupallinen johtaja Elina Ahlbäck. "Onnellista kuitenkin on se, että olemme luomassa uusia sesonkeja. Myös keväällä julkaistaan kirjoja, kesälläkin. Se pidentää kirjan ikää."
Ahlbäck korostaa myös lukijan roolia. "Oikeastaan kirjan iän määrittelee kirjan lukija. Tunneside johonkin kirjaan voi kestää läpi elämän."
Myös kirjastoilla on korvaamattoman tärkeä rooli puhuttaessa kirjojen iästä. Muidenkin kuin klassikkojen kuolemattomuuden takaa Kuopion valtakunnallinen varastokirjasto. Se palvelee kaikkia Suomen kirjastoja. Siellä on 65 hyllykilometriä kirjoja, melkein käsittämättömät 2,5 miljoonaa nidettä. Sieltä löytyy periaatteessa koko Fennica, muutamia harvinaisuuksia lukuunottamatta pääosa Suomessa julkaistusta kirjallisuudesta.
"Jos kirjakaupassa käy, tulee varmaan helposti siihen käsitykseen, että kirja elää syksystä jouluun. Kirjoilla on kuitenkin arvoa myös toisella tavalla kuin kauppatavarana", muistuttaa varastokirjaston johtaja Pentti Vattulainen.
KIRJA ELÄÄ NIIN KAUAN KUIN LUKIJAKIN
Kirjailija Jouni Tossavaisen näkökulma on kirjailijalle hivenen yllättävä. Hän ei suostu yhtymään valituskuoroon, jossa huokaillaan kirjan elinkaaren lyhyyttä. "Ei ole totta että kirjan elinkaari olisi lyhyempi kuin ennen", Tossavainen sanoo ja jatkaa: "Kirjahan elää niin kauan kuin lukijatkin elävät. Sitten kai pitäisi väittää että lukijatkin kuolevat nuorempina kuin ennen."
Tossavainen ei näe yhteyttä kirjan iän, kustantamon koon ja sen markkinointiponnistusten välillä. "On klassikkoja, jotka on 1700-luvulla julkaistu omakustanteena, joku William Blake esimerkiksi. Kuuluisa omakustanteita julkaissut kirjailija on myös Gunnar Björling."
Tossavaiselta on juuri ilmestynyt uusi teos Kuusikirja. Minkälaista elinkaarta kirjailija odottaa uusimmalle teokselleen? "Tässä iässä on jo tasaantunut siihen, että kirjailijan työssä on kysymys jostain muusta kuin myynnistä. Taisi olla Hannu Mäkelä joka sanoi, että kirjailijan tehtävä on kirjoittaa kirjoja ja pysyä hengissä."
Priima/Regina Rask