Lähiruoka kiinnostaa. Onko vaikutusta ollut ilmaston muutoksesta käydyllä keskustelulla vai pelästyttikö esimerkiksi Italian juustoskandaali kansalaiset? Joka tapauksessa lähiruoasta on tullut trendikästä, ja samalla meilläkin on alettu kunnioittaa kansallista ruokaperinnettä. Lähiruoan ominaisuuksista turvallisuus ja maku ovat niitä tärkeimpiä.
”Mä haluan tietää, mistä se tulee ja pidän siitä, että mä voin luottaa raaka-aineen tuottajaan”, sanoo hämeenlinnalaisen Hotelli Vanajanlinnan Chef De Cuisin Mika Jokela. Hänelle on tärkeätä, että hän voi tutustua tuottajaan tämän tilalla.
SEUTUKUNNAN MAKUJA
Jokela kertoo, että Vanajanlinnalla on erityinen Häme-menu, joka on heidän ja Finfood ry:n yhteistyöprojekti. Ravintola antaa lupauksen, että aterian kaikkien kolmen ruokalajin pääraaka-aineet ovat omalta seudulta. Mika Jokela sanoo ostavansa oman seutukunnan tuottajilta mm. sesongin sieniä, kaloja aina silloin kun niitä tarjotaan sekä kasviksia. Lihoissa Jokela kertoo kohtaavansa silloin tällöin ongelmia. ”Tietty määrä pidetään aina suomalaista lihaa, mutta aina eivät määrät vaan riitä”, toteaa Jokela. Vanajanlinnalla on 40 raaka-ainetoimittajaa, joista 25 % toimittaa vain suomalaista lihaa, osa jalostaa lihatuotteita ja osa pyrkii toimittamaan kotimaista, mutta eivät voi aina taata lihan kotimaisuutta.
TRENDIKKYYS NÄKYY MYÖS TILOILLA
Orimattilalainen Juha Meronen on pitänyt tilateurastamoa ja lihan suoramyyntiä jo kymmenisen vuotta. Hän pohtii lähiruoan trendikkyyden perustuvan laadulle ja turvallisuudelle. Lisäksi hän arvelee viimeaikaisten ilmastonmuutoskeskusteluiden vaikuttaneen lähiruoan kysyntään. ”Ihmiset tykkää, että ei sitä ruokaa nyt niin hirveän kaukaa kannata kuskailla”.
ASIAKASKUNTA MUUTTUU
Meronen kertoo, että kymmenen vuotta sitten asiakkaat olivat keskimäärin huomattavasti iäkkäämpiä kuin nyt. ” Nykyään nuoret perheet käyvät hakemassa viikonloppuruokaa ja tekevät sitä enemmän kuin ennen”, Meronen toteaa.
TULEVAISUUS?
Lähiruoan eduista ollaan yksimielisiä, mutta ammattilainen ei pidä lähiruoan tulevaisuutta automaattisesti ruusuisena, trendikkyydestään huolimatta. Mika Jokela kertoo, että nykyiset EU-säännökset vaikeuttavat ruoan pientuotantoa kohtuuttomasti - määrien pitäisi olla niin suuria, että tuottajan ei ole helppo taiteilla rajallisen kysynnän ja kannattavan tuotannon välillä.
Jokela katsookin, että ensin meillä pitäisi pystyä tuottamaan sellaisia tuotteita, jotka kiinnostaisivat myös ulkomaisia asiakkaita niin, että Suomesta alettaisiin viedä ruokaa entistä enemmän ulkomaille. Silloin Jokelan mukaan helpottuisivat myös kotimaan lähiruokamarkkinat. ”Ehkä meillä on kuitenkin oltu vähän liiankin tarkkana EU-säännösten kanssa”, Jokela pohtii ja jatkaa: ”Meillä ei ole enää esimerkiksi pieniä kyläteurastamoja. Suomalainen on niin kauheen jämpti”.
RISTIRIITA
Kysyntää olisi, maku sekä alkuperä kiinnostavat ihmisiä, mutta silti tuotannossa kaihertaa. Tähän on Jokelalla selvä näkemys: keskusliikkeiden rooli on hänestä selvä. ”Kyllä keskusliikkeissä varmistetaan vain voiton maksimointi”, Jokela kuittaa. Halvoilla elintarvikkeilla, joilla kate on huono, keskusliikkeet vetävät asiakkaita sisään. ”Ja se trendi on huono”, paukuttaa Mika Jokela ja jatkaa: ”Samaan aikaan puhutaan, että pitäisi nostaa lähiruokaa, mutta toimet ovat kyllä ihan toisenlaisia”. Jokela muistuttaa, että kuluttajan pitää oppia vaatimaan lähiruokaa. Lääkkeeksi hän katsoo torikaupan elpymisen. Aivan kuten ennekin, torilta saa lähiruokaa.
Priima/Esa Viherä