Itämaisen tanssin syntysijoilla Egyptissä tuikkii suomalainen tähti. Outi Boman on tanssinut Kairossa jo kolme vuotta. Arabikulttuurin piirissä esiintyminen on kuitenkin ristiriitaista työtä.
”Tanssija on täällä johtaja työssään. Mulla on oma bändi, pukija, kuljettaja, assistentti päivittäisiin asioihin ja elintaso, jota Suomessa ei tanssimalla saavuta."
"Toisaalta naapureille ei kannata kertoa mitä työkseen tekee.” Itämaisen tanssin ammattilaisen asema sekä huvittaa että ärsyttää Outi Bomania. Tanssi on arvostettu osa paikallista kulttuuria. Toisaalta julkisesti tanssivaa naista, harrastajaa tai ammattilaista, pidetään aina kevytkenkäisenä. ”Jos kerron, mitä työkseni teen, kommenttina on, että älä vaan kerro mun vaimolle, että tunnen sut!”
ÄITI HOUKUTTI TANSSIMAAN
Outi aloitti itämaisen tanssin 15-vuotiaana äitinsä ehdotuksesta. Aluksi ajatus ei kiinnostanut, musiikki oli kummallista eikä tanssityylistäkään ollut mitään tietoa. Muutamassa vuodessa itämaisesta tanssista tuli kuitenkin oma laji, jota Outi opiskeli, opetti ja esitti.
Egyptiin Outi ei lähtenyt hetken mielijohteesta. ”Hankin ensin kontaktit ja managerin täältä. Työn piti kestää vain vähän aikaa, mutta nyt olen ollut täällä jo yli kolme vuotta. Äiti välillä toivoo, ettei olisi koskaan puhunutkaan itämaisesta tanssista!”
”Olen kyllä ihan ylpeä urastani täällä. Töitä on riittänyt tasokkaassa risteilylaivassa Niilillä, ja olen ainoa ja ensimmäinen suomalainen, joka pärjää täällä tanssin ammattilaisena.”
KIMALTAVA TÄHTI
Ammattitanssijoita on Kairossa useita, ja juorut menestyksestä liikkuvat vilkkaasti. Tanssijan tulee pitää yllä tähden asemaansa esimerkiksi tanssipuvuillaan. Asuja pitää olla kolmisenkymmentä, ja uusia pukuja teetetään jatkuvasti.
”Kairossa yleisö vaatii jatkuvasti uutta, ja tanssimuodin trendit luodaan täällä. Nyt asuissa on eläinkuoseja ja aitoja kristalleja. Halpa ei käy eikä viime vuoden tyyli”, Outin mukaan vanhassa asussa esiintyvä saa hiipuvan tähden maineen.
Tähden elämä Kairossa on mukavaa, mutta epävarmaa. Sopimus saattaa päättyä yllättäen, ja käytännön järjestelyt aiheuttavat suomalaiseen yhteiskuntaan tottuneelle välillä päänsärkyä. Silti Kairo on Outille juuri nyt oikea paikka.
”En halua myöhemmin katua käyttämättä jätettyä tilaisuutta. Nyt on nyt, ja huomisen murheet surraan huomenna.”
Priima/Tiina Klemettilä