Vuosittain adoptoidaan ulkomailta Suomeen 100-200 lasta. Sekä vanhempien että lasten keski-ikä on nousussa.
"Hakijoiden keski-ikä on viime vuosina pyörinyt neljänkymmenen molemmin puolin", kertoo Tuula Kumpumäki Pelastakaa lapset ry:stä.
"Se on tavallaan luonnollista, koska myös biologisen vanhemmuuden ikä on noussut. Viime aikoina keski-ikä on vielä hieman noussut ja sanoisin, että mennään jo yli neljänkymmenen."
Yläikärajaa ei adoptiovanhemmille sinänsä ole. Suomessa on kuitenkin menettelynä adoptiolupaa myönnettäessä, että vanhemman ja lapsen ikäero ei olisi enempää kuin 45 vuotta. Viisikymppinen voi siis adoptoida, mutta se tarkoittaa sitä, että lapsen pitää olla vähintään 5 vuotta täyttänyt. Viime vuonna suurin osa adoptiolapsista tuli Suomeen Venäjältä, Etelä-Afrikasta ja Thaimaasta.
JETRO, GLORIA JA AMPARO
Jetro tuli Suomeen nelivuotiaana Filippiineiltä. Vanhemmat Heljä Järä-Isotalo ja Jorma Isotalo katselevat ylpeinä nyt kuusivuotiasta, sujuvaa suomea puhuvaa vilkasta poikaa. "Monia varmaan jännittää, kuinka isompi lapsi oppii kielen, mutta itse asiassa isompi lapsi varmaan oppii helpommin, koska osaa jo yhden kielen", pohtii Heljä ja jatkaa: "Jetrokin oppi suomen kielen kolmessa kuukaudessa, kieli vaihtui". Nyt Isotalot odottavat Filippiineiltä Jetrolle sisarta.
Hieman vanhemman lapsen adoptoinnista on kokemusta myös Marianne Peltomaalla. Hänen kaksi tytärtään ovat molemmat Kolumbiasta. Gloria - -nyt jo itsekin äiti - oli Suomeen tullessaan kuusivuotias, pikkusisko Amparo viiden.
Marianne on siis jo adoptioisoäiti. Miltä tuntuu? "Se on mahtavaa", Marianne sanoo. "Kiljaisin onnesta, kun kuulin että minusta tulee isoäiti."
TILA, AIKA JA PAIKKA
"Adoptiovanhemman ei tarvitse olla mikään superihminen", sanoo Tuula Kumpumäki. "Haemme aivan tavallisia ihmisiä, joilla on voimavaroja lapselle ja jonka elämäntilanteessa on tila, aika ja paikka lapselle."
Adoptiolasta hakevia on moninkertainen määrä lapsiin nähden. Miten adoptiovanhemmat valikoituvat? "Nyt korostuu kenties aikaisempaa enemmän hakijoiden ikä ja terveydentila, aikaisempien lasten lukumäärä perheessä. Varsinkin hakijoiden terveydentila on viime aikoina noussut merkittäväksi kriteeriksi."
Heljä Järä-Isotalo kannustaa adoptoimaan myös muita kuin vauvoja. "On tosi tärkeää, että ne vanhemmatkin lapset saavat kodin. Heitä on siellä lastenkodeissa paljon."
Priima/Regina Rask