Pentti Lintunen on työskennellyt yksityisetsivänä 1970-luvulta asti. "Kaverin kanssa perustettiin Turkuun etsivätoimisto 1974. Toiminnallemme oli selvä markkinarako".


SEISKYTLUVUN KEIKAT

Uran alkuaikoina etsivää työllistivät uskottomuusepäilyt ja erilaiset yritysten hävikit. "Silloin avioliittolaki oli erilainen: eron sai heti jos tuli näyttöä uskottomuudesta, muutoin harkinta-aika oli kaksi vuotta. Uhkana oli myös tasinko-oikeuden menettäminen, jos toinen todettiin syylliseksi. 1986 avioliittolakiin tuli muutos, ja se vähensi niitä toimeksiantoja".

Sittemmin lähinnä yritykset ovat työllistäneet Lintusta. Hän on yksi harvoista päätoimisista etsivistä Suomessa. Sivutoimisia yksityisetsiviä maassamme on kymmeniä.


TEKNIIKKA APUNA

Yksityisetsivän työssä käytettävä tekniikka on kehittynyt nopeasti Lintusen uran alkuajoista. Kun Lintusta pyydettiin 70–luvulla selvittämään, mihin jonkin yrityksen varastosta katoaa tavaraa, oli käytännöllisintä piiloutua varastossa olevaan suureen pahvilaatikkoon ja yrittää tarkkailla tilanteita sieltä käsin. Parhaimmillaan sieltä saattoi saada jopa valokuvan napattua.

Nykyään Lintusella on käytössään napin kokoinen ja näköinen pikkukamera, ja muut digitallentimet mahdollistavat sen, ettei pahvilaatikoita enää tarvita. Yritysten kulunvalonta ja esimerkiksi kassatoimintojen tarkistaminen onnistuu helposti modernilla tietotekniikalla. Tosin työssä tarvitaan ajoittain perinteistä suurennuslasiakin. "Ainakin, kun ikää tulee, niin pikkuprinttien lukeminen on helpompaa", Lintunen veistelee.





OIVALLUKSIA JA IHMISTUNTEMUSTA

Tekniikan lisäksi etsivän työssä on tärkeää oman kekseliäisyyden käyttäminen. Hyvästä ihmistuntemuksesta on hyötyä, samoin erilaisten tapauksen tuomista kokemuksista.

Lintusen uraan mahtuu monia hauskoja sattumuksia. Yksi parhaimmista oli se, kun hänet palkattiin etelänmatkalle vahtimaan mustasukkaisen miehen vaimoa. Lintunen päätyi vaimon kanssa samaan hotellihuoneeseen keskustelemaan ja ennen kuin Lintunen poistui, nainen sanoi: "Odota hetki, katson, ettei käytävässä ole ketään, kun mieheni on niin mustasukkainen, että saattaa laittaa vaikka yksityisetsivän perääni…"


Priima/Kirsi Markkanen