Tai chi, Asahi, Chi kung – rakkaalla liikuntaperinteellä on monta nimeä. Näissä itämaiseen vanhaan oppiin nojaavissa harjoittelumuodoissa haetaan mielen ja kehon yhteyttä. Harrastajia on Suomessa jo tuhansia.

Ja lajien suosio kasvaa jatkuvasti.




HARMONISTA LIIKETTÄ HILJAISUUDESSA

Aamuseitsemältä keskellä kaupunkia kokoontuu Tai chi –ryhmä. Vieressä meluaa asvalttikone ja roskarekka ajaa ohi, mutta harjoittelijoiden keskittyminen ei häiriinny. Nopea sarja, hidas sarja ja miekan kanssa tehtävä harjoitus rauhoittavat mielen ja vahvistavat kehoa.

"Kiinalaisessa perinteessä ei edes puhuta erikseen kehosta ja mielestä, ne ovat yhtä". Tai chi –opettaja Marja Nurmi uskoo juuri tämän vetoavan länsimaisiin harrastajiin. "Ja koskaan ei ole valmis. Tai chitä harjoitellaan koko ihmisikä."


SUOMALAIS-ITÄMAINEN ASAHI

Meren rannalla iltapäivän kahvitauko on vaihtunut Asahi-harjoitukseen. Suomalaisten karatekonkareiden versio itämaisista harjoitteista ei vaadi elinikäistä harjoittelua, mutta antaa harmonisen olon.

"Asahissa kuunnellaan kehoa sisältäpäin. Ja se on tärkeää nykyajan kiireisille ihmisille". Asahi-ohjaaja Keijo Mikkosen mukaan hyvä harjoitus laskee stressihormonitasoa ja rauhoittaa mielen. "Hitaus on vastavoima nykyajan kovalle maailmalle ja lujalle vauhdille."





IKIVANHA CHI KUNG

Ilta-aurinko valaisee metsän keskellä harjoittelevan Chi kung-ryhmän. Tuhansia vuosia vanhoja harjotteita ovat tehneet niin taolaiset kuin budhalaisetkin. Tarkoituksena on etsiä elinvoimaa ja yhteyttä ympäröivään luontoon.

"Chi kungissa edetään fyysisen kautta. Liike tyynnyttää ajatukset ja tunteet, auttaa palaamaan tietoisuuteen omasta kehosta ja juuri elettävästä hetkestä".

Chi kung –opettaja Jarko Savonen kertoo harjoittelun antavan myös selkeyttä, tiputtavan turhat huolet pois elämästä: "Erittäin hyvän harjoituksen jälkeen on kuin elämä alkaisi uudelleen."


Priima/Tiina Klemettilä