”Taiteilijalla täytyy olla temperamenttia töissään, ainakin sen verran, että katsoja ei nukahda käsiin –ei ne minun mielestä ole taiteilijoita, jotka silittävät kaikki asiat niin sileiksi että ei jää mitään…”

Emil Alexander Myntti syntyi Vaasassa 1890. Hän jätti koulunsa kesken ja reputti ylioppilaskirjoituksissa. Vuonna 1910 hän päätti ryhtyä taiteilijaksi ja oli Arthur Heickellin yksityisoppilaana. Myntin opiskeluajoista tiedetään varsin vähän. Myntti matkusti Pariisiin ensimmäisen kerran opintomatkalle 1912 ja kävi maalaamassa vapaissa akatemioissa.
Hän palasi vuoden kuluttua mukanaan yksi maalaus. Tämä oli hänelle myöhemminkin luonteenomainen tapa työskennellä. Maalaukset syntyivät hitaasti mielessä, ennen kuin päätyivät kankaalle.

Matkustaessaan Pariisissa Myntti tutustui fauvismiin ja kubismiin. Uudet taidevirtaukset ja varsinkin kubistishenkinen maalaustapa kiinnostivat häntä 1910-luvulla. Muutenkin Pariisi teki Pohjanmaalta kotoisin olevaan Mynttiin lähtemättömän vaikutuksen. Palattuaan Suomeen, Pohjanmaalle, Pariisista hän kirjoitti morsiamelleen Eva Bremerille 1915: ”Täällä en koskaan puhu mitään, en mistään muusta kuin mitä näen ja kuulen ja eräistä tapahtumista tässä pienessä yhteiskunnassa, jonka tämä kaupunki käsittää. Kunpa jaksaisin olla ensi syksyyn tässä rotankuopassa.”

Myntin vaimo Eva Bremer oli ruotsinkielinen vaasalaistyttö, joka myöhemmin ryhtyi itsekin maalaamaan. Eva Bremerin sisar Anni oli naimisissa taiteilija Hugo Simbergin kanssa. Nuorelle Myntille oli inspiroivaa tavata tunnettu taiteilija. He viettivät kevätkesän 1917 yhdessä Ähtärin Ostolassa. Samana kesänä Simberg kuoli.

	»		Hugo Simbergin taiteilijaesittely.
			Tutustu Hugo Simbergin taiteilijaesittelyyn.

Ensimmäisen näyttelynsä Myntti avasi toukokuussa 1916 Salon Strindbergillä yhdessä Bror Bertel Alangon kanssa. Varsinkin Myntin värien käyttö kiehtoi arvostelijoita. Myntti tunnetaankin juuri voimakkaana koloristina ja ekspressionistina.
Eemu Myntin kiihkein luomiskausi osui 1920-luvulle. Hänen ihanteenaan oli ystäväpiiriin kuuluneiden Tulenkantajien tavoite "avata ikkunat Eurooppaan".

Vuonna 1919 Myntti solmi mesenaattisuhteen lankonsa kauppaneuvos Frithjof Tikanojan kanssa. Tikanoja oli Myntin mesenaattina kymmenen vuoden ajan. Tikanoja takasi Myntille kuukausipalkkion. Vastalahjaksi Tikanoja sai suuren osan Myntin maalauksista. Tikanojan ansiosta Myntti saattoi viipyä ulkomailla pitkiä aikoja ja olla taiteilija täyspäiväisesti. Tikanoja oli myös paitsi raha-asioiden myös sielunhoitaja, joka arvosti Mynttiä. ”…Tiedän kyllä, että saat käsistäsi irti kunhan vain saat hengen päällesi…Toivomuksella, että kohta loppuun suorittamanne matka tuottaisi maamme taiteelle runsaita tuloksia.”

Mesenaattisopimuksen turvin Myntti matkusti päämääränään Kanarian saaret. Laiva kuitenkin haaksirikkoutui ja matkalaiset jäivät Ranskan Rivieralle. Myntit asettuivat pieneen Cagnesin kaupunkiin. 1910-20-luvuilla Cagnesista oli tullut suosittu taiteilijasiirtola. Tämän kauden tummasävyisissä teoksissa, erottuvat kaupungin kukkulat ja vanhan kaupungin arkkitehtuuri. Cagnesissa 1920 maalattu Vanhoja rakennuksia kuuluu Myntin keskeisimpiin teoksiin.

Myntin perusteelliseen työskentelytapaan kuului aiheen moninainen tutkiminen, teorisointi ja ajatteleminen. Kun Tikanoja ihmetteli, miksi maalauksia ei synny, vastasi Myntti: ”Ymmärrät varsin hyvin kun yhtäkkiä ilmestyy tällaisen sadon, väri- ja muotorikkaan luonnon keskelle kuin tämä, että mitään todellista, jonkun arvoisia näkemyksiä ei muutamassa kuukaudessa pysty ilmituomaan kukaan…”

Vuosina 1922 - 1924 Italiassa ja Ranskassa maalatut Joutsenkaulamadonnat ja muut muodikkaat Ranskattaret tekivät Myntistä kuuluisan naiskuvaajan. Myntin naiskuvat herättivät myös negatiivista kritiikkiä. Tikanoja kirjoitti Myntille 1934: ”Naista sinä kieriskelet ja vääntelet mahdollisimman luonnottomaksi, jota ainakaan nykypolvi ei ymmärrä.”

Suomeen palattuaan Myntti järjesti näyttelyn Stenmanin taidesalongissa. Näyttely teki Myntistä tunnetun myös suuren yleisön keskuudessa. Etelä-Ranskan maisemia oli esillä suurta huomiota herättäneessä näyttelyssä Stenmanin taidesalongissa Helsingissä vuonna 1921.

Syksyllä 1922 Italiassa Myntti päätti, että hänen uralleen oli välttämätöntä saada auto. Hän hankki suuren 7-paikkaisen Renault-avoauton ollessaan Cagnesissa helmikuussa 1929. Auto oli ostettu salaa, ja velaksi Tikanojan rahoilla. Myntin autokuume johti mesenaatti- suhteen loppumiseen vuonna 1929. Kuitenkin heidän ystävyytensä kesti ja Tikanoja osti myöhemminkin Myntin maalauksia.

Vuosi 1929 oli Myntin elämässä muutenkin käännekohta. Reumatismi ja kuume rasittivat taiteilijaa. Hän ryhtyi mesenaattisuhteen päätyttyä tekemään tilaustöitä kulttuurin ja talouselämän merkkihenkilöistä. Myntin kiistellyin henkilömaalaus on säveltäjä Jean Sibeliuksen muotokuva vuodelta 1930.

1930-luvulla Myntti liikkui kirjallisuus- ja teatteriseurueissa ja ryhtyi tekemään keksintöjä, kuten kölitöntä purjevenettä ja napitonta paitaa. Elinaikanaan Myntti järjesti ainoastaan neljä omaa näyttelyä.

Salin, Anne-Maj. Eemu Myntti 1890-1943. Vaasa: Tikanojan taidekoti, 1991.

Mattila, Tiinaliisa. ”Eemu Myntti” Suomen taide:murroskausi. Toim. Markku Valkonen, Olli Valkonen. Porvoo, WSOY, 1985.
www.kansallisbiografia.fi

Tuotanto/Ura

Tunnetuimpia maalauksia

1920 Vanhoja rakennuksia [maisema Cagnes'sta]
1922 Metsälampi
1922 Sateen jälkeen
1922 Saarijärven kirkko
1922-1924 Joutsenkaulamadonnat
1928 Kylpyrantaa
1928 Biarritz
1928-1929 Pippuripuut
1928-1929 Eksoottiset Mynthuskukat
1928-1929 Mustalaistytöt
1928-1929 Carmen
1930 Jean Sibeliuksen muotokuva
1930-luvulla mm. Kalevala-aiheita

Kirjavinkit

Wahlbeck, Kaj: Uppför branter...: konst bortom allfarvägen. Fram, 1996.

Salin, Anne-Maj: Eemu Myntti 1890-1943. Tikanojan taidekotti, 1991.

Taide enemmän kuin elämä: muistikuvia taiteemme taipaleelta. Toimittaneet Erkki Koponen, Jorma Tissari, Reijo Ahtokari. Suomen taiteililjaseura, 1986.

Näyttelyluetteloita:

Eemu Myntti & Aimo Kanerva & Carl Wargh: akvarellimaiseman voimaa ja herkkyyttä. Tikanojan taidekodin julkaisuja 2003 nro 1. Näyttely Tikanojan taidekodissa 15.1.-9.3.2003. [38+1 a.]

Eemu Myntti & kansainvälinen modernismi. Näyttely Tikanojan taidekodissa 15.2.-13.5.2001. [23 s.]

Eemu Myntti: satavuorisnäyttely 27.11.1990-24.2.1991. Tikanojan taidekoti 1990. [56+4 s.]

Kalevala: Eemu Myntin ja Matti Visannin Kalevala-aiheisia teoksia Tikanojan taidekodissa 10.3.-14.4.1985. [12+2 s.]

Eemu Myntti: 25.3.-16.5.1982 Helsingin taidetalossa. Helsingin taidetalo, 1982. [48 s.]

Muuta

Eemu Myntin keskeisintä tuotantoa (n. 200 teosta) sekä arkistoa säilytetään Tikanojan taidekodissa Vaasassa