Erik Bryggman syntyi vuonna 1891 Turussa. Ennen arkkitehtuuriopintojaan hän opiskeli jo lukiolaisena Turun Piirustuskoulussa. Bryggman valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä Korkeakoulusta vuonna 1916. Bryggman toimi jonkin aikaa Helsingissä eri arkkitehtitoimistoissa, mutta palasi Turkuun vuonna 1921. Hän perusti oman toimiston kotikaupunkiinsa Turkuun vuonna 1923.

Vastavalmistuneen arkkitehdin ensimmäisiä töitä oli yhdessä Armas Lindgrenin kanssa tehty Turun tuomiokirkon restaurointityö. Vuonna 1924 valmistui Bryggmanin oman toimiston suunnittelemana ensimmäinen Bryggmanin Turkuun suunnittelemista asuinkerrostaloista, Brahenkatu 9.

Erik Bryggman on usein asetettu Alvar Aallon vastakohdaksi. Bryggmania koskevissa kirjoituksissa korostetaan useimmiten hänen äärimmäistä vaatimattomuuttaan. Toisin kuin Aalto, Bryggman oli syrjäänvetäytyvä luonne, joka viihtyi parhaiten työnsä parissa. Aalto ja Bryggman olivat kuitenkin hyviä ystäviä, ja he suunnittelivat vuonna 1929 Turun messualueen arkkitehtuurin. Turun Messuja vuonna 1929 pidetään funktionalismin rantautumisena Suomeen.

Erik Bryggmanin arkkitehtuurin lähtökohdat ovat Pohjoismaissa. Merkittävänä voidaan pitää Hilding Ekelundin ja Bryggmanin yhteistä opintomatkaa Ruotsiin ja Tanskaan 1914. Matkalla Bryggman tutustui Sigurd Lewerentzin toteuttamatta jääneisiin Helsingborgin Bergalidenin krematoriosuunnitelmiin. Lewerentzin suunnitelman kaikuja voidaan nähdä Bryggmanin myöhemmissä suunnitelmissa, kuten Helsingin Krematorion ja Viipurin Tammiston hautausmaan ja -kappelin suunnitelmissa.

Uransa aikana Erik Bryggman paneutui lukemattomiin erilaisiin suunnittelutehtäviin. Vuosina 1927-1939 hän suunnitteli kirkkoja, sairaaloita, urheilurakennuksia, ylioppilastalon, vesitornin, turistihotellin, kirjastoja, tyyppitaloja, aseman, messuhallin, liiketaloja ja korkeakoulurakennuksen ym. Nämä suunnitelmat eivät suinkaan kaikki toteutuneet, mutta kertovat uskomattomasta työkyvystä.

Erik Bryggman teki myös useita matkoja Italiaan. Italianmatkoilta säilyneistä luonnoksista näkyy Bryggmanin kiinnostus kaupunkitilaan ja mittasuhteisiin. Italialaisen ”arcchitettura minore” vaikutukset näkyvät muidenkin, erityisesti pohjoismaisten 1920-luvun arkkitehtien töissä.

Erik Bryggman rakasti puita. Esimerkiksi Åbo Akademin Kirjatornin suunnittelussa hän otti huomioon tontin tuuhean puuston ja sijoitti uudisrakennuksen entisen rakennusten paikalle, niin että ”[…] rehevä kasvillisuus on voitu säilyttää, ja auttaa siten tämän uuden tulokkaan verhoamista kauniiseen vehreyteensä.” Bryggman myös piirisi muotokuvan jokaisesta Portahin puiston puusta suunnitellessaan ravintola Pinellan uudisrakennusta 1940-luvulla.

Nils Erik Wikberg on kirjoittanut että Erik Bryggmanin elämäntyöstä puuttuvat rajut murrokset ja yllättävät metamorfoosit. ” Se [elämäntyö] muodostaa nuoruusvuosien herkästä uusklassismista nousevan linjan merkittävään , puhtaasti modernin muotokielen ja lyyrisen tunnelmallisuuden yhdistelmään, joka on ominaista hänen myöhemmille töilleen. Merkittävää on myös, että näin ylivoimainen lahjakkuus pysyi uskollisena kotikaupungilleen ja teki sinne pääosan tuotannostaan.”

	»		Lue lisää Erik Bryggmanin arkkitehtuurista ja tuotannosta.

Ars Suomen taide 5. Toim. Salme Sarajas-Korte
Otava, Keuruu. 1990.

Erik Bryggman 1891-1955 Arkkitehti. Toim. Riitta Nikula. Suomen rakennustaiteenmuseon monografiasarja. Suomen rakennustaiteenmuseo, Helsinki. 1991

Tuotanto/Ura

Rakennuksia

1926-1929 Villa Solin Turun Katriinanlaaksossa
1927 Asunto-osakeyhtiö Atriumin talo Turussa
1927-1929 Hotelli Hospitz-Betel Turussa
1929 Turun 700-vuotisnäyttely Alvar Aallon kanssa Samppalinnanmäellä
1930 Paraisten hautauskappeli
1930 Suomen näyttelypaviljonki Antverpenin maailmannäyttelyyn
1932-1933 Villa Warén Ruissalossa
1923-1933 Villa Ekman Hirvensalossa
1935 Villa Kaino Kakskerrassa
1935 Åbo Akademin Kirjatorni
1933-1936 Vierumäen urheiluopisto
1938 Vakuutusyhtiö Sammon liiketalo Turussa
1939 Villa Jaatinen Vessölandetissa
1938-1941 Turun Ylösnousemuskappeli
1947-1949 Villa Nuuttila Kuusistossa

Asuntoalueita

1946-1947 Laivateollisuus Oy:n työntekijöiden puutalot, asuinalue Pansiossa
1948-1951 Turun Läntisen Rantakadun asuinkerrostalojen ryhmän suunnitelma,toteutettu vain osittain
1950-1956 Finnlayson-Forssa Ab:n asuinkortteli Tampereella

Kirjavinkit

Erik Bryggman 1891-1955: arkkitehti. Toimittanut Riitta Nikula.
Suomen rakennustaiteen museo 1991.

García Ríos, Ismael: Alvar Aalto y Erik Bryggman: la aparición del
funcionalismo en Finlandia. Madrid: Instituto Iberoamericano de
Finlandia, 1998. Acta Ibero-Americana Fennica, Series Hispano-
Americana; 1. (Väitöskirja)

Heinonen, Raija-Liisa: Funktionalismin läpimurto Suomessa. Suomen
rakennustaiteen museo 1986. [Lisensiaatintyö, Helsingin yliopisto]

Stigell, Anna-Lisa: Erik Bryggman. Särtr. ur Finländska gestalter 4.
Ekenäs, 1965.