Saima Harmaja sai elää vain vajaat 24 vuotta. Hän syntyi Helsingissä 8. toukokuuta 1913, jossa myös menehtyi huhtikuussa 1937. Saima Harmajan lapsuuteen kuuluivat masentuneisuuden kaudet, nuoruuteen taas keuhkotauti. Jo pienestä pitäen hän kirjoitti päiväkirjaa sekä runoja. Elämänkerrassaan hän kirjoittaa matematiikan puristavan aivoja ulkoapäin kun runous alkoi puristaa sisältäpäin.

Saima Harmajan kuvataan lapsena olleen oikea villikko. Saimaa on luonnehdittu hätäileväksi ja hän murehti paljon kouluasioita. Ystäviä Saimalla oli aina; tärkein henkilö Saimalle oli oma Outi-sisko.

Varhaisnuoruudessa Saima sai paljon vaikutteita Tulenkantajat-ryhmältä. Jo 13-vuotiaana hän lähetti runojaan Nuoren Voiman Liittoon. Tammikuusta 1928 lähtien hän oli Nuoren Voiman Liiton varsinainen jäsenen. Myöhemmin Saima Harmaja jätti liiton pitäen sen toimintaa liian epäsiveellisenä ja juhlimiseen keskittyvänä.

Saiman sairaus antoi oman leimansa koko hänen nuoruudelleen. Sen takia hän ei ollut koulussakaan lähes koko lukuvuonna 1929-1930. Tuon ajan hän vietti parantumassa muun muassa Hyvinkäällä ja Juvalla isoäitinsä luona. Oireita ei kuitenkaan vielä tuolloin osattu yhdistää tuberkuloosiin. Itse asiassa tauti diagnosoitiin vasta vuoden 1935 Italian matkan jälkeen. Italian matkan jälkeisen kesän Saima oli melko hyvässä kunnossa. Vanhimman Outi-sisaren kuolema esikoisensa synnytyksessä masensi kuitenkin Saiman ja hän kuoli jo huhtikuussa 1937.

	»		Lue keuhkotautikokemuksista lisää.

Saima Harmajan esikoiskokoelma Huhtikuu ilmestyi keväällä 1932. Kokoelman runot ovat vuosilta 1929-1932 ja hän käsitteli niissä lähinnä kuolemaa uskontoon liittyneenä. Harmajan esikoisteos sai laajaa huomiota sekä kirjailija- että kriitikkopiireissä. Tätä seuranneet teokset Sateen jälkeen (1935), Hunnutettu (1936) sekä Kaukainen maa (1937) eivät saaneet yhtä laajaa huomiota kirjallisuuspiireissä. Saiman kuoleman jälkeen ilmestyivät vielä Elämän auetessa sekä Kootut runot ja kehitys runoilijaksi.

Pitkälti se Saima Harmaja, joka nykyisin tunnetaan on muodostunut hänen äitinsä kautta. Saiman kuoleman jälkeen kootusta runoteoksesta, jossa oli myös päiväkirja- ja runo-otteita, tuli yksi suomalaisen kaunokirjallisuuden luetuimmista teoksista.

Saima Harmajan tekstit olivat parhaimmillaan hänen kuvatessaan vuodenaikoja, rakkautta tai omia henkisiä kokemuksia. Nämä aihepiirit ja hänen käsittelytapansa ovat tehneet Saima Harmajasta erityisesti tyttöjen runoilijan. Harmajan ajatuksen juoksua pääsee tarkastelemaan hänen parinkymmenen päiväkirjansa avulla. Sivuja noissa on yhteensä yli 2500. Päiväkirjat tuovat esiin kuinka vahva, valloittava ja huumorintajuinen nainen Saima Harmaja oli.

	»		Tutustu Saima Harmaja -seuran sivuihin.
			Sivu avautuu uuteen ikkunaan.

Saima Harmaja –seura. (viitattu 17.3.2004) Saatavissa: http://www.puolikuu.net/saimaharmaja/

Pegasos, Saima Harmaja. (viitattu 17.3.2004) Saatavissa: http://www.kirjasto.sci.fi/harmaja.htm

Läntisen uudenmaan kirjailijoita: Harmaja Saima (viitattu 17.3.20049 Saatavissa: http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/harmaja.htm

Ahola Suvi: Harmaja Saima, Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997- (viitattu 17.3.2004). Saatavissa: http://www.kansallisbiografia.fi.

Tuotanto/Ura

Runokokoelmat

1932 Huhtikuu
1935 Sateen jälkeen
1936 Hunnutettu
1937 Kaukainen maa
1938 Kootut runot, sisältää myös päiväkirjaotteita

Kirjavinkit

Harmaja, Saima: Elämän auetessa. Päiväkirja.
Harmaja, Saima: Palava elämä: päiväkirjaa, kirjeitä. Toimittanut Kirsti Toppari. WSOY 1985.

Helakisa, Kaarina: Saima Harmaja: legenda jo eläessään. WSOY 1977.