Toivo Särkkä oli toiminut pankinjohtajana ja venäjänkielen lehtorina ennen kuin 45 -vuotiaana 30-luvun puolivälissä omistautui
elokuva alalle ja ohjasi sitten 49 elokuvaa, enemmän kuin kukaan muu Suomessa.

Hänen yhtiönsä tuotti kaikkiaan noin 240 elokuvaa, mikä yhä vielä
2000-luvulla on suurin piirtein neljäsosa kaikista maassa tuotetuista pitkistä elokuvista. Koska Särkkä piti vilpittömästi teatterista, hän uskoi siihen niin intensiivisesti ettei tullut varmaan edes ajatelleeksi elokuvan itsellisiä ilmaisumahdollisuuksia.

Särkälle oli ominaista tietynlainen perusslaavilaisuus, jonka suosituin toteutuma on Kulkurin valssi (1941), historiallisen
romanssin huippuhetki, jota oli toteuttamassa jonkinlainen kansallinen "dream team": kirjailija Mika Waltari, lavastaja Hannu Leminen, kuvaaja Felix Forsman, näyttelijät Tauno Palo, Ansa Ikonen ja Regina Linnanheimo.

Vaikka Särkälle oli ominaista myös koulukirjamainen historiakäsitys,
hänen parhaissa teoksissaan on unenomaista tenhoa. Hänen muuan spesialiteettinsa oli pohjalaisuus sielunmaisemana ja jopa ohjelmana. Nimenomaan teoksessa Vaivaisukon morsian (1944) leiskuu
tietynlainen jäätävä intohimo. Sen kosketus atavistisiin vietteihin ja kollektiiviseen kiihkoon uskonnollisen ajattelun valtaan ohitse yksilöiden on vaikuttava.

Elokuva liikkuu alueella, jota ruotsalainen Sjöström ja tanskalainen Dreyer, molemmat Särkän tavoin 1800-luvulla syntynyttä
sukupolvea, olivat kehitelleet: myyttinen maisema
jossa yliluonnolliset asiat ovat yhtä tärkeitä kuin arkipäiväiset. Teoksessa on "hullun rakkauden" hehkua; sen hienoimmassa kuvassa nähdään miten järjen valon menettänyt, hiukset hajalla tempova naistähti Ansa Ikonen tarrautuu vaivaisukkoon - erotiikan, kaipuun ja absurdin uskon kokoava kuva.

Orkoon verrattuna Särkkä ei osannut panostaa lahjakkaaseen ohjaajakuntaan. Hänen yhtiölleen oli luonteenomaista krooninen kunnianhimon puute ja sen parhaat 50 luvun ohjaajat (Ville Salminen, Matti Kassila) jättivät yhtiön yleensä kyllästyneinä liian huolimattomaan tuotantotyyliin. Särkän merkittävin tuotanto, kaikkien aikojen tunnetuin suomalaiselokuva Tuntematon sotilas (1955), syntyi kuitenkin juuri tuon rutiinin vuosikymmenen keskellä eikä olisi voinut syntyä missään muualla senhetkisessä Suomessa.

Kuten usein Suomessa, niin jääkiekossa kuin taiteissa, menestys ei ole suotuisin seikka; Tuntemattoman sotilaan menestys johti liian suureen tuotantoon (Särkkä tuotti holtittoman määrän pikaisesti tehtyjä elokuvia välttääkseen veroseuraamuksia) ja sitten paradoksaalisesti alamäkeen, lopulta yhtiön toiminnan päättymiseen vuonna 1964.

Tuotanto/Ura

Liikemiesura

1923-1933 Maakuntain Keskus-Osake-Pankin ja Maakuntain Pankin johtaja
1933-1938 Kotimaisen Työn toimitusjohtaja
1935-1965 Oy Suomen Filmiteollisuuden [SF] toimitusjohtaja

Elokuva-ohjauksia

1936 Pohjalaisia
1937 Kuin uni ja varjo
1938 Tulitikkuja lainaamassa
1938 Rykmentin murheenkryyni
1939 Eteenpäin - elämään
1939 Helmikuun manifesti
1939 Jumalan tuomio
1940 Runon kuningas ja muuttolintu
1941 Kulkurin valssi
1941 Suomisen perhe
1941 Kaivopuiston kaunis Regina
1944 Vaivaisukon morsian
1944 Ballaadi
1944 Sylvi
1947 Naiskohtaloita
1949 Katupeilin takana
1950 Tanssi yli hautojen
1956 Rakas lurjus
1957 [vuosi] 1918
1961 Me

Kirjavinkit

Laine, Kimmo: T. J. Särkän kansallinen lähetystehtävä. Teoksessa Suomen
kansallisfilmografia 2. Siv. 82-87. Suomen elokuva-arkisto 1995.

Toiviainen, Sakari: Suurinta elämässä: elokuvamelodraaman kulta-aika.
VAPK-kustannus 1992.

SF-tarina 1 (osat 1-3)& 2 (osat 4-6): Suomen Filmiteollisuus Oy:n kolme vuosikymmentä.
Käsikirjoitus ja ohjaus Peter von Bagh. Yleisradio, TV 2 viihdetoimitus 1991.
VHS, 2 x 180 min.

Uusitalo, Kari: T. J. Särkkä: legenda jo eläessään. WSOY 1975.

Muuta

1936-1962 Särkkä ohjasi yhteensä 49 pitkää elokuvaa
Särkän tuottamia elokuvia on yhteensä 233