Nyrki Tapiovaara mainitaan aina kun puhutaan suomalaisen elokuvan lupauksista ja lahjakkuuksista: kaksi viikkoa ennen talvisodan
loppumista kaatunut ja vasta 28-vuotias viiden elokuvan ohjaaja on jonkinlainen symboli suomalaisen elokuvan toteutumattomista
mahdollisuuksista.

Nyrki Tapiovaara toimi elokuvakriitikkona ja
teatteriohjaajana ja ensimmäisen suomalaisen elokuvakerhon Projektion aktivistina; näin voitiin nähdä monia mielettömän tiukan sensuurin kieltämiä elokuvia ennen kuin valtiollinen poliisi lähinnä neuvostoelokuvien pelon vuoksi sulki kerhon.

Sen perustajiin ja tulisieluihin kuului myös arkkitehti
Alvar Aalto, jonka elokuvaharrastus oli laadultaan syvällistä; monet hänen läheiset ystävänsä (Fernand Léger, Laszlo Moholy Nagy, tanskalainen Poul Henningsen) olivat tehneet lahjakkaita elokuvia.

Tapiovaaran esikoiselokuva Juha (1937) klassinen triangelidraama vanhempi maalaismies, hänen nuori vaimonsa jonka sutjakka kulkumies viettelee kasvaa todelliseksi elokuvatragediaksi, koska Tapiovaara on osannut nähdä sen koruttomat henkilöt niin syvästi ja koska hänen tajunsa luonnon elementeistä on niin vahva. Kysymyksessä oli Juhani Ahon romaanin toinen filmatisointi. Ensimmäisen oli ohjannut suomalaissyntyinen - toinen ruotsalaisen elokuvan suuruudenkauden päänimistä - Mauritz Stiller Ruotsissa 1919, kolmannen tuli ohjaamaan Toivo Särkkä 1956 ja neljännen Aki Kaurismäki 1998.

Seuraava elokuva Varastettu kuolema (1938) käsitteli sortovallan alla maanalaista työtä tekeviä suomalaisia itsenäisyystaistelijoita vuonna 1905. Suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa yhä katkera
ja arka kevättalvi 1918 (josta Runar Schildtin Kuularuisku novelli kertoo) on vaihdettu vuoteen 1905.

Nuorekkaan kokeilumielen alla olevassa piilotekstissä on painokkuutta ja tiivis yhteys oman ajan merkityksiin, kuten "oikeissakin" historiallisissa elokuvissa aina on: pimeydestä
valoon teema, suuret toiveet siitä että kansallinen
vapaus ratkaisee kaiken, unet, vapaus, rakkaus, kuolema, jopa ikuinen ja ajallinen. Teoksessa on avantgardistinen viritys (ja paljon kokeilevan ranskalaisen elokuvan vaikutuksia) sekä monia
suomalaisen elokuvan kuuluisimpia kuvia, joissa varsinkin Erik Blombergin kameran tallentamat pimeät interiöörit (maanalaisen työn irreaali olemus) ja toisaalta pilvien, taivaan, pääkaupungin
virallisen julkisivun vastakohta saa ilmaisevan asun. Varsinkin jakso, jossa rakastavaiset pakenevat valkoisen pyykin täyttämän takapihan lävitse on kuuluisa. Loppujakson aikana taivas, luonto ja meri suorastaan räjähtävät kuva alaan kuin vapauden
äkillisenä purkauksena.

Seuraavat kaksi teosta olivat farsseja: Kaksi Vihtoria on parodinen farssi ja suomalaista "karnevalismia" parhaimmillaan, Herra Lahtinen
lähtee lipettiin (1939) taas on kokeileva elokuva samassa eloisassa merkityksessä kuin René Clairin teokset olivat parhaimmillaan olleet. Tapiovaaralla ehti olla eläviä yhteyksiä niin teatteriin,
kabareehen, maalaustaiteeseen kuin kirjallisuuteenkin. Tässä kekseliäässä elokuvassa ne kaikki tuntuivat.

Kriitikko Helmer Adlerin sanat sijoittavat vaikutteet Tapiovaaran tekemisiin: "Realistinen, pateettinen tunne, runsaus ja voima ovat
slaavilaista, tyylin vaalinta ja älyllisyys länttä." F.E. Sillanpään (Nobelin palkinto 1939) romaaniin perustuva Miehen tie (1940), jonka
Tapiovaaran kuoleman jälkeen ohjasi loppuun Hugo Hytönen, on merkittävä eeppinen elokuva, jossa maaseutu on pelkän ulkoisen kuvauksen sijasta sisäinen, syvästi problemaattinen ja ristiriitainen merkityksien verkosto.

Tuotanto/Ura

Elokuvat

1937 Juha
1938 Varastettu kuolema
1939 Kaksi Vihtoria
1939 Herra Lahtinen lähtee lipettiin
1940 Miehen tie [jäi kesken, elokuvan viimeistelivät kuvaaja Erik Blomberg
ja näyttelijä Hugo Hytönen]

Kirjavinkit

Toiviainen, Sakari: Nyrki Tapiovaaran tähdenlento. Teoksessa Suomen
kansallisfilmografia 2. Elokuva-arkisto 1995. s. 105-110.

Toiviainen, Sakari: Nyrki Tapiovaaran tie. Valtion painatuskeskus 1986.
[Suomen elokuva-arkiston julkaisusarja A; 7]

Nyrki Tapiovaara - elokuvaohjaaja. Käsikirjoitus ja suunnittelu Pirkko
Juntto, Erkki Salmela ja Lauri Tykkyläinen. Taideteollisen oppilaitoksen
kamerataiteen osasto, YLE TV 1 1973. VHS, mv, 60min.

Romaanihenkilön muodonmuutoksia - kuusi kirjoitusta henkilökuvauksesta.
Toimittaneet Pirjo Lyytikäinen ja Päivi Tonteri. Suomalaisen Kirjallisuuden
Seura 2003. [Tonterin artikkeli Juhani Ahon/Tapiovaaran & Kaurismäen Juhasta]

Kotomaan koko kuva: kirjoituksia elokuvasta ja sosiaalihistoriasta. Toimittanut
Elina Katainen. Suomen historiallinen seura; Hgin yliopiston talous- ja
sosiaalihistorian laitos 1993.

Muuta

Tapiovaara kaatui 28-vuotiaana vuonna 1940 Laatokan-Karjalan rintamalla