YLE Uutiset Urheilu Ohjelmaopas Tietopalvelu Digitv.fi
Sininen Laulu - Suomen taiteen tarinoita
YLE Teema
Etusivu / Taiteilijat / Musiikki / Virta Olavi
Etusivu
Sarjan esittely
Sarjan osat
Teematarinat
Taiteilijat
Haastatellut
Ajan esineet
Pikkutarinat
Lisätiedot
Tekijät
Palaute

Olavi Virta. Kuva: Pressfoto
Virta Olavi

Olavi Virta voidaan lukea suomalaisen kulttuurin hienoimpiin nimiin ja joukkoon, jonka anti on eittämättömästi kansainvälistä luokkaa.

Olavi Virran muusikonura alkoi 1930-luvun puolivälissä, ensimmäinen filmiesiintyminen tallennettiin 1938, ensimmäiset levyt 1939 ja monia muita sodan aikana ja sitten 40-luvun lopulla (jolloin keskipisteessä oli toistaiseksi Virtaa suositumpi Henry Theel). Ilman että näissä esiintymisissä ja levytyksissä olisi mitään vikaa (sodanaikainen "Ennen kuolemaa", sotien jälkeen laulajan oma sävellys ja sanoitus "Yö kerran unhoa annoit"), "todellisen" Olavi Virran vaiheet alkavat vasta suurin piirtein 50-luvun taitteessa: hän alkoi laulaa "täysjännitteisesti", kuten hänen pitkäaikainen työtoverinsa viulisti Pauli Granfelt on luonnehtinut.

Korkeasuhdanteen alku

Tästä vaiheesta alkaa myös supisuomalaisen tangon suurin vaihe ja iskelmän korkein hetki. Kukapa olisi tätä, suomalaisuuden suurta rajaviivaa, minuutemme häilyvää, runollista ydintä ilmentänyt siten kuin Olavi Virta, Ääni suurella kirjaimella?

Huolimatta siitä että 50 luvulla laulelma - Georg Malmstenin, Kauko Käyhkön ja Tapio Rautavaaran perinne - saavutti tai säilytti vakiintuneen suosion, oli Olavi Virta kuitenkin varsinaisen iskelmämusiikin alueella täysin suvereeni. La Cumparsita, Sininen huvimaja, Hurmio, Tango Desire, Estrellita, Poika varjoiselta kujalta jne. ovat suomalaisen sielun syvintä väristystä - ja riippumattomia siitä, onko laulujen alkuperä suomalainen tai ulkomaalainen.

Olavi Virta esiintyi myös parissakymmenessä elokuvassa, joihin siis on tallentunut tangokuninkaan olemus ja karisma - paradoksaalisesti kuitenkin ilman että melkein yhtään tangokohtausta olisi tarttunut kameraan (lukuunottamatta Toivo Kärjen klassikoksi noussutta Täysikuuta eräässä Pekka ja Pätkä -elokuvassa). Esimerkki kertoo paljon siitä, miten vähän omassa ajassaan elävä ihminen ymmärtää - omasta ajastaan...

Suomalaisen tajunnan historiaa

Toisin kuin laulelman mestarit Olavi Virta oli pitkän uransa aikana jatkuvasti alttiina myös kaikkein nuorimman ja ailahtelevimman kuulijakunnan päähänpistoille. Hän kohosi klassikoksi kaikkein vaikeimmalla eli iskelmän saralla.

50-luvun iskelmällä useimpien muiden esittämänä ei juuri ole osaa eikä arpaa tämän päivän markkinoilla - Virran laulut lävistävät kaikki ajat ja valloittavat kuulijansa, ikäpolvesta riippumatta.

Olavi Virran hienoimpien levytyksien surumielisyys on tärkeä osa kansallisen tajunnan historiaa. Hänen ominaislaatunsatangokuninkaana ei liity yksinomaan ylivertaiseen tekniikkaan ja fraseerauskykyyn, vaan tulkinnalliseen voimaan, taiteelliseen näkemykseen, jossa musiikillinen lahjakkuus ja fantastinen kyky läpivalaista sanoituksien salattuja merkityksiä yhdistyvät.

Ristiriitainen elämänkaari

Olavi Virran elämäntarina kertoo väkevästä ja ristiriitaisesta tulkitsijasta, elokuvatähdestä, liikemiehestä ja yksityisestä ihmisestä, jonka nousun ja sitten vaikeiden vuosien taustana oli erityinen aika: orkesterit ja tanssilavat elivät suuria vuosiaan, jotka muistot ovat romantisoineet, mutta joiden alla on myös siloittelematon ja karkeakin arki. Tarinan loppu oli erityisen julma. Päätään nostava skandaalijulkisuus julisti hänet loppuunpalaneeksi lahjakkuudeksi jo 1950-luvun lopulla, minkä jälkeen hän uhmakkaasti ja suvereenisti levytti vielä paljon suurta -jopa aivan parhaita levytyksiään, kuten tapahtui 60-luvun alussa Jaakko Salon tuotannonjohdon alaisuudessa. Sitten sairaudet ja alkoholi ottivat veronsa - Virran tarina on kuin varjo monesta muusta tarinasta, jotka on eletty ns. korkeakulttuurin puolella.

Ja koska meillä ei varmaankaan ole oikeutta automaattisesti ajatella tuota korkeakulttuuria "paremmaksi" kuin populaarikulttuuria, ja koska meidän on syytä arvioida taiteilijoita kunkin lajin laadun perusteella eikä mitenkään muuten, Olavi Virta voidaan lukea suomalaisen kulttuurin hienoimpiin nimiin ja siihen ydinjoukkoon, jonka anti on eittämättömästi kansainvälistä luokkaa.

Peter von Bagh

Tuotanto/Ura

Ura

1932 Dallapé-orkesterin oppilassolisti
1937 Rainbow-orkesterin laulusolisti, Bruno Laakon Lepakot-orkesri
1939 Levytykset alkoivat
1945-1946 Dallapé-orkesterin laulusolisti
1950-1953 Kipparikvartetin toinen tenori
1966 Viimeiset levytykset

Levytyksistä

Täydellinen kokoelma Olavi Virran levytyksiä sisältää 29 cd-levyä,
levytysten kokonaismäärä on kuutisensataa (näistä lähes 80% 1950-luvulla)

Hittejä mm.: Kultainen nuoruus, Kwai-joen silta, Buona sera signorina,
Tähti ja meripoika, Metsäkukkia, Tulisuudelma, Tango Desiree, Sinitaivas,
Mustasukkaisuutta, Itämaista rakkautta, Mambo italiano, Saavuthan jälleen
Roomaan, Poika varjoisalta kujalta, Delfiinipoika, Maruzzella

Tunnetuimpia sävellyksiä

1952 Punatukkaiselle tytölleni (tango)
1948 Yö kerran unhon antoi (valssi)

Kirjavinkit

Koski, Markku & von Bagh, Peter & Aarnio, Pekka: Olavi Virta - legenda
jo eläessään. WSOY 1977.

Hirvi, Harri: Olavi Virta -diskografia. Atena 2000.

Iloinen 50-luku: purkkaa, unelmia ja sotakorvauksia. Tammi 2003.

» Alkuun

Sivun sisältö

» Korkeasuhdanteen alku
» Suomalaisen tajunnan historiaa
» Ristiriitainen elämänkaari
» Tuotanto/Ura
» Kirjavinkit
Henkilötiedot

Virta, vuoteen 1926 Ilmen, Oskari Olavi
27.2.1915 - 14.7.1972

Ammatti:
iskelmälaulaja
Palkinnot:
1972 kultalevy single-levyistä: Tulisuudelma, Ennen kuolemaa & La Cumparsita






| Lähetä sivu tuttavallesi   | Tulosta tämä sivu

© 2003 YLE Teema