Väinö Linna syntyi Urjalassa 1920. Hänen teurastajana toiminut isänsä kuoli jo vuonna 1927 ja äiti jäi yksin huoltamaan seitsemää lasta. Perheen nopeasti heikentynyt taloudellinen tilanne ja äidin työ läheisessä Honkolan kartanossa värittivät Väinö Linnan lapsuutta.

Väinö Linna kävi kuusi luokkaa kansakoulua ja muutti 18-vuotiaana Tampereelle, töihin Finlaysonin kehräämöön. Armeijaan Linna kutsuttiin keväällä 1940 ja hän osallistui jatkosotaan sen päättymiseen saakka. Sotavuosilla oli suuri merkitys Linnan kirjailijanuralle sekä kokemuksellisella tasolla, joka siirtyi hänen kirjoihinsa, mutta myös käytännössä.

Kesän ja syksyn 1942 Linna vietti Syvärillä, jossa sota oli muuttunut asemasodaksi ja pitkät tapahtumattomat jaksot Linna vietti lukien kaiken mitä kenttäkirjastossa oli tarjolla.

Sodan loputtua Linna palasi töihin Finlaysonille, mutta hänelle oli selkeytynyt se että hän halusi elämäänsä muutosta ja tuon muutoksen mahdollistaisi kirjailijantyö. Esikoisteos Päämäärä ilmestyi 1947. Se on kertomus nuoren miehen muutoksenkaipuusta ja henkisestä ahdingosta työläisympäristössä ja sisältää paljon samantapaisia aineksia kuin Väinö Linnan oma elämä.

Esikoisteoksen ilmestymisen myötä Linna kutsuttiin mukaan Tampereella toimivaan kirjailijoiden vapaamuotoisen keskustelupiiriin, niin sanottuun Mäkelän piiriin. Mäkelän piiri oli muodostunut Tampereen kirjastonjohtajan Mikko Mäkelän ympärille ja siihen kuuluivat mm. Lauri Viita, Veikko Pihlajamäki, Jaakko Syrjä ja Aladar Valmari. Linna on itse usein korostanut Mäkelän piirin merkitystä kirjailijankehitykselleen, sillä piiri oli hänelle ensimmäinen kosketus muihin kirjoittajiin. Mäkelän piirin keskusteluilloissa Linna sai omat ateljeekriitikkonsa ja pääsi testaamaan tulevien romaaniensa aihetta ja asetelmia.

Toisen romaaninsa Musta rakkaus, joka ilmestyi 1948 Linna kirjoitti esikoisteoksen tapaan tehdastyön ohella. Kolmatta romaaniaan varten Linna sai stipendin ja saattoi kirjoittaa kokopäiväisesti. Linna kuitenkin ajautui kirjoittajana kriisiin, työn alla ollutta romaania ei koskaan julkaistua, sen sijaan kriisistä selvittyään Väinö Linnalle oli selvinnyt hänen kirjailijanlaatunsa.

Linnalla oli jo vuosien ajan ollut mielessään sotaromaani, kuvaus sodasta sellaisena kuin se todella on. Tuntematon sotilas 1954 oli Linnalle täydellinen läpimurto. Teos oli suunnaton myyntimenestys ja se synnytti valtaviin mittasuhteisiin kasvaneen keskustelun sodan todellisuudesta ja syytöksiä Linnasta totuuden vääristäjänä. Väinö Linna oli tiennyt tarkalleen mitä hän haluaa kertoa, onnistui siinä ja koki olevansa oikeassa ja näin kesti ympärillään tapahtuvan julkisen myllytyksen, kritiikin ja toisaalta huikean menestyksen

	»		Lue lisää Tuntematon sotilas -romaanista

Samalla Linna jo suunnitteli ja työsti uutta romaania. Torppariromaani, josta tuli trilogia Täällä Pohjantähden alla kattaa ajanjakson 1880-luvusta 1950-luvulle. Väinö Linnan molemmat vanhemmat olivat hämäläistä torpparisukua ja Linna oli perinpohjaisesti tutustunut synnyinpaikkansa Urjalan historiaan ja myös kansalaissodan aikaisiin vaiheisiin. Urjalassa sijaitseva Honkolan kartano, jossa Linnan äiti oli leskeksi jäätyään töissä oli kansalaissodan aikana hyvin samanlaisten tapahtumien keskipisteessä kuin Pohjantähden kartano. Honkolan kartanon tapahtumat olivat innoittanut myös toista kirjailijaa, nimittäin Runar Schildtiä hänen kansalaissotaa käsittelevässä novellissaan Aapo. Schildt oli kuullut kartanonisännän murhasta vuokrattuaan talon Honkolan kartanon mailta 1919, vaikka Aapon tapahtumat hän sijoittikin Pernajaan.

Tuntemattomassa sotilaassa ja Pohjantähdessä on sisäkkäisyys; Tuntemattoman sotilaan luutnantti Vilho Koskelan kotitaustaa kuvataan yhdessä kappaleessa ja tästä kappaleesta käsin avautuu yhden perheen ja yhden pitäjän historia, jota Linna Pohjantähdessä kuvaa. Linna on useissa yhteyksissä todennut, että hän ei ollut suunnitellut Koskelan suvusta Pentinkulma-trilogian keskushenkilöitä, mutta ryhtyessään työstämään romaania, hän huomasi tarinan ytimen sisältyvän Vilho Koskelan kuvaukseen.

Väinö Linna on ravistellut suomalaisten historiakäsitystä ehkä enemmän kuin kukaan toinen kirjailija. Linnaa pidetään ensimmäisenä, joka kuvasi hävinneitä punaisia sisältäpäin, kuvaten punaiset määrätietoisiksi ja tiedostaviksi ihmisiksi. Tästä Linnaa on paljon kritisoitukin, hänen kuvaustaan on pidetty ihannoivana ja esim. F.E. Sillanpään tai Joel Lehtosen kansalaissotakuvauksia Pohjantähteä totuudenmukaisempina.

Pohjantähti-trilogian toinen osa herätti ilmestyessään muita osia enemmän keskustelua ja kritiikkiä ja oli avaamassa tietä lähimenneisyyden uudenlaiselle tarkastelutavalle. Kuitenkin nimenomaan kokonaisuutena trilogia on läpileikkaus alempien yhteiskuntaluokkien rakenteesta, kohtaloista ja kulttuurista. Yhteisön kuvaaminen on keskeisintä Väinö Linnan kirjailijanlaadulle ja kuvaamansa yhteisön hän on sitonut tiukasti aikaan ja paikkaan.

Väinö Linna esiintyi paljon julkisuudessa keskustelijana ja historiantuntijana, mutta uusia teoksia hän ei Pohjantähden jälkeen enää julkaissut.

Lähteet: Nils-Börje Storbom: Väinö Linna
WSOY 1963

Suomen kirjallisuushistoria 3
Rintamakirjeistä tietoverkkoihin
Toim. Pertti Lassila
SKS 1999

Tuotanto/Ura

Teokset

1947 Päämäärä. Romaani.
1948 Musta rakkaus. Romaani.
1954 Tuntematon sotilas
1959 Täällä Pohjantähden alla I
1960 Tällä Pohjantähden alla II
1962 Täällä Pohjantähden alla III
1967 Oheisia. Esseitä ja puheenvuoroja.
1990 Murroksia. Esseitä, puheita ja kirjoituksia.

Elokuvia

1957 Musta rakkaus, ohjaus Edvin Laine
1955 Tuntematon sotilas, ohjaus Edvin Laine
1968 Täällä Pohjantähden alla, ohjaus Edvin Laine
1970 Akseli ja Elina, ohjaus Edvin Laine
1973 Pohjantähti, ohjaus Edvin Laine [lyhennetty yhdistelmä elokuvista Täällä Pohjantähden alla ja Akseli Ja Elina]
1985 Tuntematon sotilas, ohjaus Rauni Mollberg

Kirjavinkit

Lindstedt, Risto: Väinö Linna - kansakunnan puhemies, Helsinki, WSOY 2004.

Varpio, Yrjö: 'Väinö Linna - suomalaisten omakuvan muokkaaja'. Teoksessa: Kansallisgalleria, Suuret suomalaiset, osa 5, 1965-1995. Porvoo, WSOY 1997. siv. 44-53.

Talvio, Pirkko, toim.: Väpi. Linnan Väinöstä kerrottua. Porvoo, WSOY 1995.

Nummi, Jyrki: Jalon kansan parhaat voimat. Kansalliset kuvat ja Väinö Linnan romaanit Tuntematon sotilas ja Tällä Pohjantähden alla. Porvoo, WSOY 1993.

von Bagh, Peter: 'Tuntematon sotilas'. Teoksessa Suomen kansallisfilmografia 5, 1953-1956. Helsinki, Suomen elokuva-arkisto 1989. siv. 421-424.

Stormbom, Nils-Börje: Väinö Linna - kirjailijan tie. Porvoo, WSOY 1963.

Linna, Väinö: Väinö Linna. Teoksessa toimittanut Ritva Raionio: Miten kirjani ovat syntyneet. Porvoo, WSOY 1969.

Muuta

'Tuntematon sotilas' on käännettu 22 kielelle
'Täällä Pohjantähden alla' on käännetty 13 kielelle