Aleksis Kivi loi täysin omanlaisensa ilmaisun sekä runon että proosan alueella käytännössä vailla minkäänlaisia edeltäjiä tai tradition tukea.

Aleksis Kivi oli räätälin poika Palojoelta. Pitkäksi venyneen kouluajan jälkeen hän kirjoitti ylioppilaaksi ja kirjoittautui opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Opinnot eivät sujuneet mutta sen sijaan hän onnistui löytämään ympärilleen avustavien ystävien ja tukijoiden piirin. Hänen tukijoitaan olivat mm. J.V. Snellman, Elias Lönnrot ja ennekaikkea Kiven opettaja Fredrik Cygneus.

Opiskelujensa kautta Kivi liikkui suomalaisuusaatteen liepeillä ja tunsi Suomalaisen puolueen johtohenkilöitä. Suomenmielisten keskuudessa odotettiin suomenkielisen kirjallisuuden esiinmurtautumista ja Kiveä pidettiin sen yhtenä mahdollisena toteuttajana. Kivi ei kuitenkaan ollut puoluepoliittisesti orientoitunut ja hän joko jättäytyi tai joutui ulos ohjelmallisen suomalaisuuden piiristä.

Kiven kirjailijanura osui ajallisesti romantiikan ja realismin murroskohtaan. Aikanaan Kiven kansankuvausta pidettiin realistisena, jopa inhorealistisena. Kiven teoksista kuitenkin puuttui realistiselle romaanille tyypillinen kiinnittyminen ajallisesti ja yhteiskunnallisesti. Kiven kirjalliset esikuvat eivät olleet aikalaiskirjailijoita vaan mm. Shakespeare, Cervantes ja Homeros.

Kivi toimi muutenkin erillään aikakauden kirjallisista piireistä. Opiskeluvuosiensa jälkeen hän asui Siuntiossa ja eli melko yksinäistä ja eristäytynyttä elämää taloudellisessa niukkuudessa.

Kiven ensimmäinen julkaistu teos oli näytelmä Kullervo. Sillä Kivi voitti Suomalaisen kirjallisuuden seuran näytelmäkilpailun 1860, mutta SKS velvoitti kirjoittamaan näytelmän uudestaan ja se ilmestyi lopulta 1864. Kullervo on tragedia, joka pohjautuu Kalevalan Kullervo-taruun. Idean näytelmäänsä Kivi sai todennäköisesti Cygneukselta, joka piti luentoja aiheesta traaginen aines Kalevalassa. Kai Laitisen mukaan Kiven Kullervon traagisuus on siinä, että taipumus tuhoon piilee hänessä itsessään; kaikki mihin hän koskee tuhoutuu ja turmeltuu.

Samana vuonna Kullervon kanssa ilmestyi Nummisuutarit, ensimmäinen suomenkielinen huvinäytelmä. Nummisuutarit on vakavanhauska näytelmä Esko-pojan hääretkestä, jossa huumorin läpi kerrotaan surullista ja haikeaa tarinaa. Nummisuutareilla Kivi voitti kirjallisuuden valtionpalkinnon. Nummisuutarit on esitetyin suomalainen näytelmä Teuvo Pakkalan Tukkijoella- näytelmän ohella.

Kivi kirjoitti yhteensä 12 näytelmää, lisäksi kertomuksia ja runokokoelman Kanervala. Kiven runoja ilmestyi myös Kirjallisessa Kuukausilehdessä. Runoilijana Kivi avautui aikalaisilleen vielä huonommin kuin näytelmä- ja romaanikirjailijana. Kivi lähti kielellisesti ja rytmillisesti eri linjoille kuin aikalaisensa suomenkielellä runoa kirjoittavat Oksanen (Kiven jyrkin kriitikko A. Ahlqvist) sekä Suonio (Kiven ystävä ja tukija Julius Krohn). Kiven runoista suurin osa on kertovia, Lauri Viljasen sanoin "eeppisiä idyllejä" eikä runoissa esiinny isänmaallisia tai tunnustuksellisia aineksia.

Aleksis Kiven pääteos, romaani Seitsemän veljestä ilmestyi 1870. Romaani on kertomus veljeksistä, jotka jouduttuaan ristiriitoihin yhteisönsä kanssa muuttavat metsään uudisasukkaiksi ja rakentavat sinne talot ja tilat. Kymmenen metsässä vietetyn vuoden jälkeen veljekset ovat valmiita palaamaan takaisin kyläyhteisöön sen vastuuntuntoisiksi jäseniksi. Seitsemän veljestä sijoittuu ajattomaan menneisyyteen, esi-industrialistiseen talonpoikaiskulttuuriin ja tekstin lomassa elävät kansanrunous, kansanuskomukset ja kansantavat. Teoksen leimallisin piirre on sen huumori, mutta myös luonnonkuvaus on poikkeuksellisen vapaata. Luontoa kuvataan ikäänkuin sisältäpäin, kokemuksellisena tilana.

Seitsemän veljestä sai ilmestyessään murskaavan kritiikin vaikutusvaltaiselta kriitikolta August Ahlqvistilta. Tuomio mursi jo aiemminkin terveydeltään heikon ja mielenterveysongelmista kärsineen Kiven. Hän sairastui skitsofreniaan ja kuoli uudenvuodenaattona 1873 38-vuotiaana.

Laitinen Kai: Suomen kirjallisuuden historia
Otava 1981

Sihvo Hannes: Aleksis Kivi
SKS Biografiakeskus

Suomalaisia kirjailijoita
Toim. Juhani Kohonen ja Risto Rantala
Otava 2004

Suomen kirjallisuushistoria 1
Hurskaista lauluista ilottelevaan romaaniin
Toim. Yrjö Varpio ja Liisi Huhtala
SKS 1999

Tarkiainen Viljo: Aleksis Kivi. Elämä ja teokset
WSOY 1984

Muuta luettavaa:

Meri Veijo: Aleksis Stenvallin elämä

Meri Veijo: Aleksis Kivi (näytelmä)

Suomalaisia kirjailijoita. Kirjailijat kirjailijoista.
Toim. Mirjam Polkunen ja Auli Viikari
- kirjassa Pentti Saarikosken, Hannu Salaman ja Risto Ahdin artikkelit Kivestä

Tuotanto/Ura

Teoksia

Kullervo, 1859
Nummisuutarit, 1864
Kihlaus, 1866
Kanervala, 1866
Olviretki Schleussingenissa, 1866
Lea, 1868
Seitsemän veljestä, 1870

Lisätietolinkit

	»		Nurmijärven kirjaston sivut

Kirjavinkit

Koskimies, Rafael: Aleksis Kivi : henkilö ja runous. Otava 1974.
Meri, Veijo: Aleksis Stenvallin elämä. Otava 1973.
Sihvo, Hannes: Elävä Kivi : Aleksis Kivi aikanansa. SKS 2002.
Tarkiainen, V: Aleksis Kivi : Elämä ja teokset. WSOY 1915.

Muuta

Lea-näytelmän kantaesitystä 10.5.1869 pidetään suomenkielisen teatterin syntynä

Aleksis Kiven päivä 10.10. on Suomalaisen kirjallisuuden päivä