Axel Gallén syntyi vuonna 1865 Porissa. Gallenin perheen pojat lähetettiin kouluun Helsinkiin 1876, mutta isän kuoleman jälkeen 1880-luvun alussa Axel keskeytti koulunkäyntinsä ja siirtyi Taideyhdistyksen piirustuskouluun. Hän opiskeli myös yksityisesti Adolf von Beckerin, Alber Edelfeltin ja S.A. Keinäsen johdolla.

Kalevala-aiheet kiehtoivat Akseli Gallén-Kallelaa jo nuoruusvuosista asti. Hän osallistui ensimmäiseen Kalevalan kuvituskilpailuun jo 18-vuotiaana. Alun perin ruotsinkielinen Gallén-Kallela pyrki jo 1880-luvun alussa sisäistämään kansalliseepoksen sanoman alkuperäiskielellä. Suomalainen muinaistarusto, Kalevala ja Kanteletar kiehtoivat taiteilijaa läpi elämän. Ensimmäinen Kalevalan tarinoista jonka Gallén-Kallela maalasi oli kertomus Ainosta (1891). Karjalaisvaikutteisia kehyksiä myöten taiteilija halusi tehdä Aino triptyykistä suomalaisen luonnon, suomalaisen muinaistaruston ja kansankulttuurin kuvan. Gallénin ensimmäinen Kalevala-kausi päättyi vuosisadan vaihteessa. Hän palasi Kalevala-aiheiden pariin aika-ajoin tämän jälkeenkin. Ennen kuolemaansa Gallén-Kallela sai kuvitettua viisi runoa aloittamaansa Suur-Kalevalaan.

Kalevala-aiheiden lisäksi Akseli Gallén-Kallela tunnetaan myös realistina, jonka teoksissa kukoisti rumuuden kauneus. Gallén-Kallelan realismi on voimakkaan kansallisen itsetunnon sävyttämää. Hän ei ollut taiteessaan ulkopuolinen tarkkailija, kuten Edelfelt oli ollut. Gallén-Kallela etsi läpi elämänsä oikeaa, puhdasta ja aitoa elämää, joka piili suomalaisen kansan keskuudessa missä sivistys ei vielä ollut pilannut elämisen laatua ja rehellisyyttä.

Gallén-Kallelan vaikutus suomalaiseen vuosisadan vaihteen taiteeseen oli erittäin suuri. Kansallisromanttinen arkkitehtuuri sai kimmokkeensa Gallénin Ruoveden erämaa-ateljeesta, häämatka Karjalaan 1890-luvun alussa vakiinnutti käsitteen karelianismi. Akseli Gallén-Kallelan toiminta etsaajana ja puupiirtäjänä aloitti modernin suomalaisen grafiikan ja Pariisin maailmannäyttelyyn 1900 maalatut Kalevala-aiheiset freskot aloittivat modernin monumentaalimaalauksen Suomessa.

Tuotanto/Ura

Maalauksia

1884 Poika ja varis
1885 Akka ja kissa
1887-1889 Ensi opetus [tai Opin tielle]
1888 Démasquée
1889 Saunassa
1892 Paanajärven paimenpoika
1893 Palokärki
1891 Aino-triptyykki
1893 Sammon taonta
1894 Symposion [tai Probleemi]
1894 Ad Astra
1896 Sammon puolustus
1895-1906 Väinämöisen lähtö
1897 Lemminkäisen äiti
1897 Velisurmaaja
1897 Joukahaisen kosto
1899 Kullervon kirjous
1905 Sammon ryöstö
1907 Purren valitus

Freskoja

1900 Suomen paviljongin kattofreskot / Pariisin maailmannäyttely (tuhoutuneet)
1928 Pariisin mn-freskot uudelleen / Kansallismuseon eteishalli
1901 Kullervon sotaanlähtö / Helsingin Vanhan ylioppilastalon musiikkisali
1901-1903 Juseliuksen hautakappelin freskot / Pori

Kirjankuvituksia

1906-1908 Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä
1922 Koru-Kalevala

Kirjavinkit

Gallen-Kallela, Akseli: Kallela-Kirja, 1924
Gallen-Kallela, Akseli: Afrikka-Kirja, 1931

Gallen-Kallela-Sirén, Janne: Minä palaan jalajäljilleni: Akseli Gallen-Kallelan elämä ja taide. Otava, 2001.

Gallen-Kallela, Kirsti: Isäni Akseli Gallen-Kallela. Toim. Kaari Raivio. WSOY, 1992.
Gallen-Kallela, Kirsti: Muistelmia nuoruusvuosiltani 1896-1931. Weilin+Göös, 1982.

Kämäräinen, Päivi: Katsoin outoja unia: Akseli Gallen-Kallela. WSOY, 1994.
Martin, Timo: Akseli Gallen-Kallela: elämäkerrallinen rapsodia. Watti-kustannus, 1984.

Okkonen, Onni: A. Gallen-Kallela: elämä ja taide. WSOY, 1949.

Taistelu Akseli Gallen-Kallelan taiteesta: Kirsti Gallen-Kallelan elämä 1932-1980. Weilin+Göös, 1988.

Lähteet

Levanto, Marjatta, 1987. Ateneum Opas Isak Wacklinista Wäinö Aaltoseen.Suomen taideakatemia, Ateneumin taidemuseo. Otava, Keuruu

Pinx. Maalaustaide Suomessa. Suuria kertomuksia, 2001. Toim. Helena Sederholm.
WSOY, Porvoo.