YLE Uutiset Urheilu Ohjelmaopas Tietopalvelu Digitv.fi
Sininen Laulu - Suomen taiteen tarinoita
YLE Teema
Etusivu
Sarjan esittely
Sarjan osat
Teematarinat
Taiteilijat
Haastatellut
Ajan esineet
Pikkutarinat
Lisätiedot
Tekijät
Palaute

Seireenit. Otto Mäkilä.
Turku taidekaupunkina

Turussa vallitsi 1920-30-luvuilla taiteille hedelmällinen ilmapiiri.

Turusta kehittyi 1930-luvulla aktiivinen taidekaupunki. Kaupungissa toimi Ateneumin veroinen taidekoulu, vuonna 1830 perustettu Turun piirustuskoulu. Vaikutusta oli myös Tukholman läheisyydellä ja erityisesti Tukholmassa vuonna 1930 pidetyllä Art Concret-näyttelyllä, johon Suomesta osallistui niin arkkitehtejä, taideteollisuuden edustajia kuin kuvataiteilijoitakin. Turkulainen taidekirjoittelu oli rohkeampaa ja uudistavampaa kuin muualla. Kriitikoista esimerkiksi Antero Rinne oli enemmän huolissaan nuorten taiteilijoiden mahdollisuuksista päästä ulos Eurooppaan opiskelemaan kuin taiteen kansallisista piirteistä.

Helsingin kuvataideilmapiiri oli puolestaan huomattavan vanhoillinen. Aina kansalaissodasta saakka sitä oli leimannut arvostelijoiden kansallista taidetta nostava ote. Onni Okkonen ja Ludvig Wennervirta tuomitsivat turkulaisten taiteilijoiden työn vasemmistolais­radikalismina. Vastarannankiiskenä voidaan mainita Einari Vehmas, joka näki esimerkiksi Otto Mäkilän taiteen uutuuden ja arvon.

1920-luvun lopulta lähtien Turun taidemaailmaa oli ravistellut Edwin Lydén. Lydén asettui vastustamaan turkulaiseen porvaristoon sitoutunutta taidekenttää, erityisesti vanhoillista taidevaikuttajaa taidemaalari Viktor Westerholmia.

Varsinaisen alkusysäyksensä turkulainen modernismi sai Edwin Lydénin toisen Münchenin vierailun jälkeen. Lydén tutustui matkallaan mm. Paul Kleen ja Kurt Schwittersin taiteeseen, sekä ekspressionismia käsittelevään kirjallisuuteen. 1920-luvulla Lydén seurasi tiiviisti Der Sturm-liikettä. Vuonna 1927 Lydén kirjoitti julistuksen uuden taiteen puolesta Uusi Aura -lehteen.

Lydén tuki ja kannusti alusta alkaen nuorta Otto Mäkilää (1904-55), joka taiteessaan saavutti huomattavan kypsyyden jo 1930-luvulla. Mäkilä näki kansainvälistä nykytaidetta Art Concret -näyttelyssä Tukholmassa. Mäkilän matkustettua Pariisiin opiskelemaan hänen suhteensa maalaamiseen muuttui. André Breton oli julkaissut Surrealismin toisen manifestin, ja Mäkilä näki Dalin, Ernstin ja Magritten taidetta: unesta ja alitajunnasta syntyneitä maalauksia. Otto Mäkilän maalaukset ovatkin runollisia ja mystisiä, unikuvia ja outoja maisemia.

Otto Mäkilä
Kesäyö

Turussa perustettiin vuonna 1934 Pro Arte ryhmittymä, joka oli vuosikymmenen ainoa uusien kansainvälisten suuntausten puolesta toiminut taiteilijaryhmä. Pro Arteen kuuluivat Lydénin ja Mäkilän lisäksi mm. Olavi Ahlgren, Karl Ingelius, Ilmari Kaijala, Niilo Latva, Arvo Lunden, Einari Wehmas ja Jussi Vikainen. Ryhmän jäseniä yhdisti enemmänkin ilmaisun vapautta puolustava asenne kuin tyylillinen yhtenäisyys.

Turussa kukoisti myös moderni arkkitehtuuri. Alvar Aallon ja Erik Bryggmanin yhdessä suunnittelemaa Turun messualuetta Turun kaupungin 700-vuotisjuhlien yhteydessä on pidetty suomalaisen funktionalismin manifestina. Turussa syntyivät myös Alvar Aallon uraa uurtavat sarjatuotantoon suunnatut puuhuonekalut yhdessä tehtailija Otto Korhosen kanssa.

» Unelma kaupungista -teematarina
» Erik Bryggman -taiteilijatarina
Julia Donner
 

Lähteet

Ars Suomen taide 5. Toim. Salme Sarajas-Korte. Otava, Keuruu. 1990.

Otto Mäkilä 1904-1955.Turun taidemuseo 4.10-23.11.1986. Turku. 1986.

Pinx. Maalaustaide Suomessa. Maalta kaupunkiin. Toim. Helena Sederström. WSOY, Porvoo. 2002.

» Alkuun







| Lähetä sivu tuttavallesi   | Tulosta tämä sivu

© 2003 YLE Teema