Siperian Nero on kertomus VASILI MOLOTOVista (myöhemmin LEO NATRUNEN), maailman parhaasta ydinase-
sunnittelijasta, joka kohtalon oikusta joutuu Tampereelle pieneen kettujen kiimamittareita valmistavaan yritykseen liukuhihnahommiin. Orpo, neuvostoyhteiskunnan kasvattama ja kouluttama Vasili on täysin vailla sosiaalisia kykyjä; hän on Kaspar Hauser vieraassa kulttuurissa.

Viaton ja sinisilmäinen Leo astelee Tampeen katuja tietämättä olevansa suuren pelin tärkeä pelinappula, josta eri maiden tiedusteluorganisaatiot ovat kiinnostuneet.

Tarinan lähtökohdat

Krasnojarsk 61 oli entisen Neuvostoliiton salaisimpia kaupunkeja. Sitä ei virallisesti ole koskaan ollut olemassa, kartoissakin sen paikalla on pelkkää Siperian aroa.

Kuten nimi kertoo, kaupunki on rakennettu vuonna 1961. Tai ehkä se on kuudeskymmenesensimmäinen salainen kaupunki Krasnojarskia ympäröivien salaisten kaupunkien saaristossa. Joka tapauksessa Krasnojarsk 61 on tarkoitettu ydinaseitten sunnittelijoitten, armeijan upseerien ja näitä valvovien KGB:n agenttien työ- ja asuinpaikaksi.

Kaikki sujuukin hienosti tässä etuoikeutettujen kaupungissa aina siihen syksyyn saakka, kun Venäjän hallitus rahapulassaan joutuu panemaan lapun luukulle. Se on kova isku Instituuttia (niin kuin työntekijät tutkimuslaitosta kutsuvat) johtavalle amiraali KONSTANTINOVILLE. Hän tietää, että uusi mullistavan tehokas, mutta hämmästyttävän yksinkertainen ydinase koodinimeltään VIL-1 - jota työntekijöitten slangissa kutsutaan Tuomiopäivän pasuunaksi tai vain pelkästään Pasuunaksi - on viimeistä silausta vaille valmis. Mutta Kremlin pölkkypäät eivät enää usko aseeseen. Tai ehkä Kremlistä ovat loppuneet pölkkypäät.

Tuomiopäivän Pasuunan kehittämistä johtaa Instituutissa nuori VASILI MOLOTOV (myöh. LEO NATRUNEN). Vasili on Pasuunan alkuperäisen idean isä, sen primus motor, kaikki kaikessa. Henkisiltä ominaisuuksiltaan hän on väärentämätön Siperian nero. Konstantinov päättää lähettää Vasilin turvaan siksi aikaa, että hän saa Pasuunan myytyä. Mikä olisi turvallinen paikka, tarpeeksi etäällä tapahtumien keskipisteestä, kyllin viaton, ettei kukaan paikallisesta pystyisi käyttämään Leon ylimaallisia ominaisuuksia hyväkseen? Mikä olisi paikka, johon Leo olisi mahdollista istuttaa ilman suuria operaatioita?

Suomi. Ja siellä pieni ja idyllinen kaupunki nimeltä Tampere.

Konstantinov hankkii Leolle työpaikan ja asunnon käyttäen apunaan VEIKKO RAAVASTA, joka toimi 70-luvulla SKP:n vähemmistöläisten vasemman laidan aktivistien salaisessa radikaalisiivessä, jota kouluttamassa Konstantinovkin oli nuorena everstinä.
Mutta nyt Veikko on rauhallinen perheenisä, ollut jo monta vuotta. Konstantinovin lähettämä vieras tulee hänelle yllätyksenä.

Ydinaseista kiimamittareihin

Leo on siinä uskossa, että Instituutti lakkautetaan ja että Konstantinov on järjestänyt kuin hyvä isä pojalleen työpaikan Suomesta. Kuten Konstantinov asian ilmaisee - parempi Leon on hyödyntää teknistä osaamistaan lännessä kuin jäädä myymään kengännauhoja Moskovan metroasemille. Työpaikka Foxtronics Oy:n kiimamittaripakkaamossa pitää Leon tyytyväisenä, sillä psykometristen karttojen taivaanlaesta rakettina läpi syöksyvä nero voi löytää älyllisiä haasteita sieltäkin missä vähemmät lahjakkuudet kuolevat ikävään.

Heti hänen saavuttuaan maahan kiinnittää SUPO häneen huomiota: Leo Natrunen on yksi niistä nimistä, jotka SUPO tietää KGB:n pohjustamiksi nukkujiksi, tulevaa käyttöönottoa varten henkiinherätystä odottaviksi valehenkilöllisyyksiksi. Leo on siis KGB:n agentti ja häntä täytyy pitää silmällä. Tehtävän ottaa hoitaakseen SUPON tarkastaja TARU NIEMI, joka soluttautuu samalle työpaikalle Leon kanssa. Kun Leon olinpaikasta leviää kuuma huhu maailman tiedustelupalvelujen yhteisössä, alkaa Tampereelle ilmestyä eräästä tavallisesta Leo Natrusesta oudon paljon kiinnostunutta väkeä. Raavasten talossa asuvalle iloluonteiselle nuorelle miehelle riittää pian monta ottajaa.

SIPERIAN NERON TEKIJÄT

Käsikirjoituksen takana ovat Hi Conzept Oy:n Mika Ripatti ja Seppo Vesiluoma. Seppo Vesiluoman aiempia sarjoja ovat "Pappa rakas", "Hyvien ihmisten kylä", "Loistavat Jerkun pojat" ja "Trasselirakastaja". Vesiluoma kirjoitti myös TV2:n sarjaa "Elämän suola", jonka käsikirjoitustiimiä Mika Ripatti veti.

Johanna Vuoksenmaa on tuore vielä elokuvataiteen osaston kirjoilla oleva ohjaaja. Hän on käsikirjoittanut ja ohjannut muutamia lyhytelokuvia. aikaisemmin hän on toiminut valokuvataiteilijana.


Jarmo Lampela on ohjannut ja käsikirjoittanut useita tv-sarjoja. Hän työskentelee tällä hetkellä toisen pitkän elokuvansa parissa.
Jussi Niilekselä on ohjannut ja käsikirjoittanut useita Kakkosen draamasarjoja. Hän toimii myös Siperian Neron tuottajana.