|
SYLVI SAIMO
Sylvi Saimo voitti Helsingin olympialaissa 1952 ensimmäisenä suomalaisena naisena kesälajissa olympiakisojen kultamitalin. Saimo on koko ikänsä ollut naisten urheilun puolestapuhuja ja loi urheilemisen jätettyään merkittävän uran myös poliitikkona.
37-vuotiaana olympiakultaa voittanut Saimo aloitti kilpaurheilun jo lapsuudessa ja ehti hiihtää, suunnistaa ja yleisurheilla maamme parhaiden naisten joukossa ennen kuin löysi lajikseen melonnan. Saimo halusi naisille tasavertaisia harjoitus- ja kilpailumahdollisuuksia miesten kanssa, koska koki itse kärsineensä monta kertaa vääryyttä ja vähättelyä. Vaikka Suomen Kanoottiliitto ei kutsunut melojanaisia ollenkaan valmennusleirille, voitti Saimo kesällä 1950 maailmanmestaruuden Kööpenhaminassa.
Maanviljelijäksi ryhtynyt Saimo ryhtyi syrjäkylien puolestapuhujaksi ja hänet valittiin pian Maalaisliiton edustajana kunnanvaltuustoon ja -hallitukseen. Valitsijamiehenä presidentinvaaleissa ollut Saimo valittiin kahdeksi kaudeksi eduskuntaan vuonna 1966. Koko elämänsä ajan Saimo on puhunut isänmaallisuuden, raittiuden ja sukupuolten välisen tasa-arvon puolesta.
Olympiavoiton jälkeen Saimo on ollut kymmeniä vuosia suomalaisen naisurheilun keulakuvia. Seuraava naispuolinen suomalainen kesäolympiakisojen voittaja oli vasta Heli Rantanen 44 vuotta myöhemmin Atlantassa 1996. Saimon arvostuksesta kertoo se, että tasavallan presidentit Urho Kekkosesta Tarja Haloseen ovat kutsuneet hänet Linnan itsenäisyyspäivän juhliin.
Syntyi 12.11.1914 Jaakkimassa
Kuoli Laukaassa 12.3.2004
Lähteet:
Antti O. Arponen, Kansallisbiografia, SKS
Kuva: Suomen Kuvapalvelu
|
