YLE YLE TV1 Uutiset Urheilu Ohjelmaopas Palaute
 
Suuret suomalaiset
Finalistit
100 Suurinta suomalaista
Tulosseuranta
Tiedotteet
Kampanjakalenteri
In english
Etusivu
Keskustele
Lähetä e-kortti
Palaute
Finalistit
Ehdokkaat

A  B  C  E  F  G  H  J 
K  L  M  N  O  P  R  S 
T  V  W  Y  Kaikki

Oma Ehdokas

Alvar Aalto
Aino Ackté
Mikael Agricola
Antti Ahlström
Santeri Alkio
Sari Baldauf
Minna Canth
Anders Chydenius
Uno Cygnaeus
Albert Edelfelt
Adolf Ehrnrooth
Eero Erkko
Ella Eronen
K.-A. Fagerholm
Karl Fazer
Kaj Franck
Johan Gadolin
Akseli Gallen-Kallela
Maiju Gebhard
Lucina Hagman
Veikko Hakulinen
Tarja Halonen
Heidi Hautala
Reino Helismaa
Mika Häkkinen
Sirkka Hämäläinen
Tove Jansson
Katri Helena Kalaoja
Yrjö Kallinen
Aurora Karamzin
Aki Kaurismäki
Urho Kekkonen
Laila Kinnunen
Marja-Liisa Kirvesniemi
Aleksis Kivi
Mauno Koivisto
Rudolf Koivu
Hannes Kolehmainen
Alfred Kordelin
Armi Kuusela
Hertta Kuusinen
Toivo Kärki
Lars Levi Laestadius
Edvin Laine
Lalli
Eino Leino
Juice Leskinen
Pentti Linkola
Väinö Linna
Fanni Luukkonen
Elias Lönnrot
C.G.E. Mannerheim
Karita Mattila
A.E. Nordenskiöld
Paavo Nurmi
Matti Nykänen
Jorma Ollila
J.K. Paasikivi
Erno Paasilinna
Olavi Paavolainen
Tauno Palo
Leena Palotie
Larin Paraske
Pertti Pasanen
Siiri Rantanen
Armi Ratia
Tapio Rautavaara
Elisabeth Rehn
J.L. Runeberg
Paavo Ruotsalainen
Kaija Saariaho
Pentti Saarikoski
Sylvi Saimo
Esa-Pekka Salonen
Eugen Schauman
Helene Schjerfbeck
Jean Sibelius
F.E. Sillanpää
Miina Sillanpää
Helvi Sipilä
J.V. Snellman
K.J. Ståhlberg
P.E. Svinhufvud
Edith Södergran
Väinö Tanner
Zachris (Sakari) Topelius
Linus Torvalds
Jouko Turkka
Alli Vaittinen-Kuikka
Nils-Aslak Valkeapää
Ville Valo
Lasse Virén
A.I. Virtanen
Vilho Väisälä
Mika Waltari
Tapio Wirkkala
Georg Henrik von Wright
Hella Wuolijoki
Arvo Ylppö
Ehdokas Ehdokas

Yrjö Kallinen
1886 - 1976
Rauhanmies ja pasifisti-puolustusministeri
Ehdokas numero 30

Ehdokas 30

YRJÖ KALLINEN

Yrjö Kallinen on jäänyt kansakunnan muistiin rauhanaatteen miehenä ja legendaarisena puhujana, joka uskoi yksilöstä itsestään lähtevään ihmisen, yhteiskunnan ja ihmiskunnan muuttumisen mahdollisuuteen. Osuustoimintaliikkeen parista yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi noussut Kallinen yhdisti arkisiinkin puheisiinsa ihmisenä olemisen peruskysymyksiä onnellisuudesta ja henkisestä kasvusta sekä ihmisen ja yhteiskunnan hyvinvoinnista.

Kallisen rauhanaate oli peräisin nuoruusvuosilta, ja sitä vain syvensi läpi elämän jatkunut perehtyminen idän uskontoihin, itämaiseen ajatteluun ja filosofiaan. Sodanjälkeisinä vuosikymmeninä Kallisen julistus sai kansan ja poliitikot todella ajattelemaan sodan ja rauhan ongelmaa. Jatkosodan jälkimainingeissa vakaumuksellinen pasifisti ja kansanedustaja Kallinen kutsuttiin puolustusministeriksi.

1960-luvun lopulla Kallinen suositteli Suomelle tienraivaajan roolia aseidenriisunnan aloittajana ja sen osoituksena Puolustusvoimien lakkauttamista. Tämän seurauksena presidentti Urho Kekkonen Puolustusvoimien ylipäällikkönäkin omaksui näkökannan, jonka mukaan Puolustusvoimat voitaisiin lakkauttaa.

Poliitikkokautensa jälkeen Suomen työväenliikkeen omaksitunnoksi sanotusta opetusneuvos Kallisesta tuli vaikuttava vapaa-ajattelija, ihmisyyden ja kansojen yhteisymmärryksen väsymätön puolestapuhuja ja ihmiskunnan paremman tulevaisuuden profeetta. Hän oli elementissään sekä yleisötilaisuuksissa että radiossa ja tuli tunnetuksi mestaripuhujana, joka kiersi maan kaikki kolkat

Syntyi 15.6.1886 Oulussa
Kuoli 1.1.1976 Helsingissä


Lähteet:
Jorma Kallenautio, Kansallisbiografia, SKS

Kuva: Suomen Kuvapalvelu

YLE ©2004