|
JOHAN GADOLIN
Johan Gadolin nosti suomalaisen kemian tutkimuksen kansainväliselle tasolle ja on siten ansainnut asemansa Suomen kemian isänä. Kestävimmät tuloksensa Gadolin saavutti analyyttisessa kemiassa ja uuden alkuaineen, yttriumin, löytyminen 1794 on hänen tunnetuin kokeellinen saavutuksensa. Myös Gadolinin taloudellisilla harrastuksilla oli valtakunnallinen ja kauaskantoinen merkitys.
Vuonna 1787 Tukholman läheltä Ytterbyn kylästä löytynyt musta, raskas mineraali päätyi Gadolinin käsiin. Gadolinin huolellinen analyysi ja tutkimus kiven kemiallisista ominaisuuksista osoitti, että oli löytynyt uusi alumiinia ja kalsiumia muistuttava alkuaine, joka nimettiin yttriumiksi. Löytö aloitti harvinaisten maametallien 150 vuotta kestäneen löytöhistorian, jonka kuluessa yksi metalli nimettiin hänen kunniakseen gadoliniumiksi.
Turun akatemian kemian professorina Gadolin oli laboratorio-opetuksen edelläkävijä, joka opetustilojen puutteessa avasi kotilaboratorionsa ovet opiskelijoilleen. Tieteellisen työnsä loppuvuosina Gadolin suuntautui yhä enemmän taloudellisiin ja teollisiin kysymyksiin. Hän oli vaikuttamassa Suomen Talousseuran perustamiseen 1797, toimi sen puheenjohtajana ja kirjoitti ahkerasti seuran julkaisuihin. Gadolinin Talousseurassa esittämä aloite käsityö- ja manufaktuurikoulujen perustamiseksi oli ensi askel teknisen opetuksen aloittamiseksi Suomessa.
Syntyi 5.6.1760 Turussa
Kuoli 15.8.1852 Mynämäellä
Lähteet:
Anto Leikola, Kansallisgalleria, WSOY
Lauri Niinistö, Kansallisbiografia, SKS
Kuva: Suomen Kuvapalvelu
|
