VEIKKO HAKULINEN
Veikko Hakulinen hiihti kultaa kolmissa peräkkäisissä olympiakisoissa sekä niiden välillä kaksissa maailmanmestaruuskilpailuissa. Saavutetut 14 olympia- ja maailmanmestaruusmitalia nostavat ”Haku-Veikon” Suomen kaikkien aikojen menestyneimmäksi hiihtäjäksi ja yhdeksi menestyneimmistä koko maailmassa.
Hakulisen hiihtoharrastus pääsi vauhtiin vasta rintamavuosien jälkeen 1945. Pohjakuntonsa Hakulinen hankki kuorma-auton apumiehen toimessaan. Hän otti hoitaakseen kuljettajankin työt, lastasi ja purki kuormia kahden miehen edestä ja taittoi kymmenien kilometrien työmatkansa juosten.
Omintakeinen harjoittelu tuotti pian menestystä kotimaassa ja kisamatkoja myös ulkomaille. Kansainvälisen hiihtokansan tietoisuuteen Hakulinen sivakoi Oslon olympialaisten 50 kilometrillä 1952. Täysin ylivoimainen voitto paikkasi isäntämaan vaatimatonta menestystä Helsingin kesäkisoissa ja kohotti kansallista itsetuntoa.
Olympiavoittajana Hakulinen muuttui haastajasta hallitsijaksi, joka pystyi vuodesta ja arvokisasta toiseen kovatasoisiin suorituksiin. Hakulinen voitti Cortinan (1956) ja Squaw Valleyn (1960) olympiakisoissa sekä Lahden maailmanmestaruuskilpailuissa (1958) jokaisessa kolme mitalia, joista kustakin yksi kultainen.
Jo hiihtouransa aikana ja varsinkin sen jälkeen Hakulinen kahmi menestystä mitä moninaisimmissa lajeissa aina ampumahiihdosta hiihtosuunnistukseen ja soutuun. Sisu, itsepäisyys, laantumaton kilpailuvietti sekä kyky keskittyä suurkilpailuihin loivat Hakuliselle legendaarisen maineen suomalaisena hiihtosankarina.
Syntyi 4.1.1925 Kurkijoella Kuoli 25.10.2003 Valkeakoskella
Lähteet: Veli-Matti Autio, Kansallisbiografia, SKS Juhani Kohonen, Kansallisgalleria, WSOY
Kuva: Suomen Kuvapalvelu
|