|
J.V. SNELLMAN
Filosofi ja valtiomies J. V. Snellman oli markan isä, yhteiskunnan uudistaja ja suomen kielen edistäjä. Hän halusi rakentaa Suomea kansalaisyhteiskunnan pohjalle. Tämä edellytti kansan sivistämistä ja se taas suomea kulttuuri- ja hallintokielenä. Snellman aloitti modernin yhteiskuntakritiikin Suomessa 1840-luvulla vallankumousvuosikymmenen poliittisessa hengessä.
Ylioppilasjohtajana, oppikirjojen tekijänä ja toimittajana Snellman kuului Suomen nousevan intelligentsijan - Runebergin, Nervanderin, F. Cygnaeuksen - lähipiiriin, ja hallitsi poliittisestikin tärkeää Hegelin filosofiaa. Yhteiskuntafilosofinen pääteos, Läran om Staten ilmestyi 1852.
Ennen senaattoriksi ja finanssitoimituksen päälliköksi sekä filosofian professoriksi nimittämistään 1863 Snellman toimi Kuopiossa rehtorina sekä Saima-lehden ja Maanmiehen ystävän perustajana. Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning –lehdessä hän esitti uudistuksia maatalous- ja pankkipolitiikkaan, naisen asemaan sekä kasvatus-, koulu- ja yliopistopolitiikkaan.
Senaattori Snellman ja fennomaanit asettuivat reaalipoliittiselle linjalle keisariin, Venäjään ja kotimaiseen hallitukseen nähden. Keisari myöntyikin ottamaan suomen kielen virkakieleksi ja sitoi Suomen 1860 perustetun rahan (markka ja penni) ruplan sijasta hopeaan vakauttaen Suomen talouden.
1866 aateloitu Snellman toimi aktiivisesti 1870-luvun valtiopäivillä, ja vaikutti yleiseen mielipiteeseen fennomaanisessa Morgonbladetissa. 1900-luvulla Snellmania on muistettu paitsi suomenkielisyysaatteen edistäjänä, myös radikaalina yhteiskunnan uudistajana.
Syntyi 12.5.1806 Tukholmassa
Kuoli 4.7.1881 Danskarbyssä, Kirkkonummella
Lähteet:
Matti Klinge, Kansallisbiografia, SKS
Juha Manninen, Kansallisgalleria, WSOY
Kuva: Suomen Kuvapalvelu
|
