YLE YLE TV1 Uutiset Urheilu Ohjelmaopas Palaute
 
Suuret suomalaiset
Finalistit
100 Suurinta suomalaista
Tulosseuranta
Tiedotteet
Kampanjakalenteri
In english
Etusivu
Keskustele
Lähetä e-kortti
Palaute
Finalistit
Ehdokkaat

A  B  C  E  F  G  H  J 
K  L  M  N  O  P  R  S 
T  V  W  Y  Kaikki

Oma Ehdokas

Alvar Aalto
Aino Ackté
Mikael Agricola
Antti Ahlström
Santeri Alkio
Sari Baldauf
Minna Canth
Anders Chydenius
Uno Cygnaeus
Albert Edelfelt
Adolf Ehrnrooth
Eero Erkko
Ella Eronen
K.-A. Fagerholm
Karl Fazer
Kaj Franck
Johan Gadolin
Akseli Gallen-Kallela
Maiju Gebhard
Lucina Hagman
Veikko Hakulinen
Tarja Halonen
Heidi Hautala
Reino Helismaa
Mika Häkkinen
Sirkka Hämäläinen
Tove Jansson
Katri Helena Kalaoja
Yrjö Kallinen
Aurora Karamzin
Aki Kaurismäki
Urho Kekkonen
Laila Kinnunen
Marja-Liisa Kirvesniemi
Aleksis Kivi
Mauno Koivisto
Rudolf Koivu
Hannes Kolehmainen
Alfred Kordelin
Armi Kuusela
Hertta Kuusinen
Toivo Kärki
Lars Levi Laestadius
Edvin Laine
Lalli
Eino Leino
Juice Leskinen
Pentti Linkola
Väinö Linna
Fanni Luukkonen
Elias Lönnrot
C.G.E. Mannerheim
Karita Mattila
A.E. Nordenskiöld
Paavo Nurmi
Matti Nykänen
Jorma Ollila
J.K. Paasikivi
Erno Paasilinna
Olavi Paavolainen
Tauno Palo
Leena Palotie
Larin Paraske
Pertti Pasanen
Siiri Rantanen
Armi Ratia
Tapio Rautavaara
Elisabeth Rehn
J.L. Runeberg
Paavo Ruotsalainen
Kaija Saariaho
Pentti Saarikoski
Sylvi Saimo
Esa-Pekka Salonen
Eugen Schauman
Helene Schjerfbeck
Jean Sibelius
F.E. Sillanpää
Miina Sillanpää
Helvi Sipilä
J.V. Snellman
K.J. Ståhlberg
P.E. Svinhufvud
Edith Södergran
Väinö Tanner
Zachris (Sakari) Topelius
Linus Torvalds
Jouko Turkka
Alli Vaittinen-Kuikka
Nils-Aslak Valkeapää
Ville Valo
Lasse Virén
A.I. Virtanen
Vilho Väisälä
Mika Waltari
Tapio Wirkkala
Georg Henrik von Wright
Hella Wuolijoki
Arvo Ylppö
Ehdokas Ehdokas

Toivo Kärki
1915 - 1992
Musiikkiviihteen monitoimimies
Ehdokas numero 43

Ehdokas 43

TOIVO KÄRKI

Runollisen suomalaistangon isä Toivo Kärki oli sodanjälkeisen iskelmän suurin nimi. Aikansa musiikkivaikuttajan elämäntyö säveltäjänä, muusikkona, kapellimestarina ja tuottajana on sittemmin nostettu kansallisen instituution asemaan.

Nuoren jazz-säveltäjän orastava kansainvälisen ura jäi sodan jalkoihin. Kokemukset rintamalta käänsivät Kärjen sävellykset suomalaisuuden juurille, surumielisyyteen ja melankoliaan - kuitenkin uutta ilmaisua hakien ja luoden. Jatkosodan aikana syntyivät tangoklassikot Liljankukka, Siks oon mä suruinen ja Tule hiljaa.

Sodan päätyttyä Kärki yhtyeineen viihdytti tanssikiellossa olevaa maata iltamakiertueilla. Valkokankaan ikivihreät sävelmät Reppu ja reissumies, Täysikuu ja Sinun silmiesi tähden ovat Kärjen filmimusiikkia, jota syntyi yhteensä viiteenkymmeneen elokuvaan. ”Topi” Kärki ja työparinsa Reino Helismaa tehtailivat myös musiikkinäytelmiä, revyitä ja lukemattomia radiohupailuja. Kansa otti omakseen Kärjen pihkantuoksuisen jätkäviihteen, mutta kriitikoiden piirissä sitä ei säveltaiteeksi noteerattu. Rillumarei-leiman saanut Kärki hämmensikin musiikkipiirejä lukuisien peitenimiensä turvin.

Kiertue-elämään uupunut maestro siirtyi tuottamaan musiikkia, koulimaan nousevia laulajia ja jatkamaan sävellystyötään. Maan lahjakkaimpien sanoittajien kanssa toiminut Kärki ymmärsi ehkä ensimmäisenä viihdesäveltäjänä tekstin arvon suomalaisessa iskelmässä.

Syntyi 3.12.1915 Nokialla
Kuoli 30.4.1992 Helsingissä


Lähteet:
Ilpo Hakasalo, Kansallisgalleria, WSOY
Maarit Niiniluoto, Kansallisbiografia, SKS

Kuva: Suomen Kuvapalvelu

YLE ©2004