|
HELENE SCHJERFBECK
Helene Schjerfbeckiä pidetään yhtenä kuvataiteemme suurista nimistä. Hän on niin ranskalaisvaikutteisen realismin kuin pelkistetyn henkilö- ja asetelmakuvauksen mestari. Schjerfbeck loi pitkän taiteellisen uran, joka ulottui läpi monien taiteellisten murrosten. Jo Schjerfbeckin varhaistuotannolla oli huomattava vaikutus Suomen taiteeseen, vaikka aikalaiset eivät ymmärtäneetkään hänen taiteellisia kokeilujaan.
Pitkään suomalaisen taide-elämän paitsiossa toiminut Schjerfbeck oli kuvataiteen ihmelapsi. Lapsuuden lonkkaviasta huolimatta hän loi laajan tuotannon öljyvärimaalauksia, akvarelleja, piirustuksia, litografioita ja tekstiilisuunnitelmia. Ajan ahtaasta naiskäsityksestä huolimatta Helene Schjerfbeck käsitteli niin miehiseen kokemuspiiriin kuuluvia kuin yleisön mitättömiksi kokemia, radikaalin realistisia aiheita. Pikkusiskoaan ruokkivaa poikaa (1881) voi pitää suomalaisen modernismin alkajana.
Yhä pelkistetympi muotokieli ja sisäisen elämän kuvaaminen huipentui Schjerfbeckin rajussa omakuvien sarjassa, joka päättyi taitelijan kuolemaan 1946 ruotsalaisessa Saltsjöbadenin kylpylähotellissa.
Schjerfbeckin taide otettiin Ruotsissa vastaan paljon innostuneemmin kuin Suomessa. Taidehistoriassa Schjerfbeck nähtiin pitkään lähinnä 1880-luvun edustajana, ja hänen myöhemmälle tuotannolleen alettiin herätä hitaasti. Nykyään hän on vakiintunut yhdeksi Suomen taiteen "suurista", ja 1990-luvulla hänen teoksensa ovat alkaneet herättää huomiota myös Pohjoismaiden ulkopuolella, jossa hänen töistään maksetaan huikeita summia.
Syntyi 10.7.1862 Helsingissä
Kuoli 23.1.1946 Saltsjöbadenissa, Ruotsissa
Lähteet:
Riitta Konttinen, Kansallisbiografia, SKS
Marjatta Levanto, Kansallisgalleria, WSOY
Kuva: Suomen Kuvapalvelu
|
