LUCINA HAGMAN
Lucina Hagman on suomalaisen naisasialiikkeen merkittävimpiä pioneereja. Naisasia merkitsi Hagmanille ihmisoikeuksien puolustamista, naisten vapautumisen hän rinnasti orjien vapautusliikkeeseen. Naisten poissulkeminen koulutuksesta, viroista ja vapaasta ammatinharjoittamisesta oli Hagmanille räikeä epäkohta, joka paljasti yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuden.
Yhteiskunnan tasapuolisen kehittämisen ehtona Hagman piti naisten ja miesten yhteistyötä. Yhteiskasvatuksen innokkaana puolestapuhujana hän oli vaikuttamassa Suomalaisen yhteiskoulun syntyyn ja toimi koulun ensimmäisenä johtajana. Yhteiskoulun vastustajat epäilivät yhteiskasvatuksen tuhoavan naisen ja miehen luonnollisen eron, mutta Hagman näki asian toisin. "Koivusta ei tule kuusta, vaikka se kasvaa kuusen rinnalla, mutta metsä, jossa ne kasvavat rinnakkain, on kauniimpi."
Hagman perusti vuonna 1899 Marttajärjestön, tuolloin Sivistystä kodeille –nimisenä. Hagmanin ja muiden voimakkaiden helsinkiläisnaisten tavoitteena oli rakentaa kansanvalistusjärjestö sortovuosien venäläistämispyrkimyksiä vastaan ja sivistää kansaa naisten avulla. Tänä päivänäkin toimivat Martat levittäytyivät nopeasti koko maahan.
Hagman oli myös Naisasialiitto Unionin pitkäaikainen puheenjohtaja ja kuului Suomalaisen Naisliiton perustajiin. Kun yleinen ja yhtäläinen äänioikeus 1906 toteutui, valittiin naisten äänioikeutta kiivaasti ajanut Hagman ensimmäisten kansanedustajien joukossa eduskuntaan.
Syntyi 5.6.1853 Kälviällä Kuoli 6.9.1946 Helsingissä
Lähteet: Anne Ollila, Kansallisbiografia, SKS Marttaliiton www-sivut
Kuva: Suomen Kuvapalvelu
|