|
UNO CYGNAEUS
Uno Cygnaeus muovasi suomalaisen kansakoulun ja opettajainkoulutuksen suunnan ja sisällön ja on siten ansainnut maineensa kansakoulun isänä. Pappi Cygnaeuksen kirjoitus Hajanaisia mietteitä Suomeen aiotusta kansakoulusta vuodelta 1857 oli vastaveto kaavailuihin, joilla kansakouluista aiottiin lukkarien johtamia, rippikouluun valmistavia opinahjoja.
Cygnaeuksen vallankumouksellisessa ehdotuksessa kansakoulu oli valtion koulu, joka antaa kaikille lapsille yhteisen pohjakoulutuksen. Hän tähdensi hyötyä, joka syntyisi niin kreivien, itsellisten kuin torppareidenkin lasten käydessä samaa koulua. Koulunkäynti loi Cygnaeuksen näkemyksen mukaan perustaa erisäätyisten ihmisten keskinäiselle kunnioitukselle, synnytti ystävyyssuhteita yli säätyrajojen ja tasoitti ”paremman” ja ”huonomman” väen välistä juopaa. Kaikille yhteisellä peruskoulutuksella Cygnaeus rakensi yhteistä isänmaata.
Koulun tuli kehittää lapsia sekä henkisesti että fyysisesti ja opetusohjelmassa oli uskonnon lisäksi yleissivistäviä ja käytännön toimiin harjoittavia aineita. Paitsi laskemaan ja lukemaan, lasten tuli oppia ymmärtämään lukemaansa, ajattelemaan ja soveltamaan oppimaansa.
Cygnaeus itse sai oppinsa kotiopettajilta, jotka muun muassa pakottivat lievän rikkomuksen tehneen oppilaan ryömimään pöydän alle muiden lasten potkittavaksi. Nämä ankarat opetus- ja rangaistusmenetelmät ehkä herättivät Cygnaeuksen kiinnostuksen kasvatusoppiin. Opettajantyötä Cygnaeus piti kutsumuksena, ei ammattina, joka edellytti rakkautta kansaan ja kansan kouluttamiseen.
Syntyi 12.10.1810 Hämeenlinnassa
Kuoli 2.1.1888 Helsingissä
Lähteet:
Tarja-Liisa Luukkanen, Kansallisbiografia, SKS
Allan Tiitta, Kansallisgalleria, WSOY
Kuva: Suomen Kuvapalvelu
|
