YLE YLE TV1 Uutiset Urheilu Ohjelmaopas Palaute
 
Suuret suomalaiset
Finalistit
100 Suurinta suomalaista
Tulosseuranta
Tiedotteet
Kampanjakalenteri
In english
Etusivu
Keskustele
Lähetä e-kortti
Palaute
Finalistit
Ehdokkaat

A  B  C  E  F  G  H  J 
K  L  M  N  O  P  R  S 
T  V  W  Y  Kaikki

Oma Ehdokas

Alvar Aalto
Aino Ackté
Mikael Agricola
Antti Ahlström
Santeri Alkio
Sari Baldauf
Minna Canth
Anders Chydenius
Uno Cygnaeus
Albert Edelfelt
Adolf Ehrnrooth
Eero Erkko
Ella Eronen
K.-A. Fagerholm
Karl Fazer
Kaj Franck
Johan Gadolin
Akseli Gallen-Kallela
Maiju Gebhard
Lucina Hagman
Veikko Hakulinen
Tarja Halonen
Heidi Hautala
Reino Helismaa
Mika Häkkinen
Sirkka Hämäläinen
Tove Jansson
Katri Helena Kalaoja
Yrjö Kallinen
Aurora Karamzin
Aki Kaurismäki
Urho Kekkonen
Laila Kinnunen
Marja-Liisa Kirvesniemi
Aleksis Kivi
Mauno Koivisto
Rudolf Koivu
Hannes Kolehmainen
Alfred Kordelin
Armi Kuusela
Hertta Kuusinen
Toivo Kärki
Lars Levi Laestadius
Edvin Laine
Lalli
Eino Leino
Juice Leskinen
Pentti Linkola
Väinö Linna
Fanni Luukkonen
Elias Lönnrot
C.G.E. Mannerheim
Karita Mattila
A.E. Nordenskiöld
Paavo Nurmi
Matti Nykänen
Jorma Ollila
J.K. Paasikivi
Erno Paasilinna
Olavi Paavolainen
Tauno Palo
Leena Palotie
Larin Paraske
Pertti Pasanen
Siiri Rantanen
Armi Ratia
Tapio Rautavaara
Elisabeth Rehn
J.L. Runeberg
Paavo Ruotsalainen
Kaija Saariaho
Pentti Saarikoski
Sylvi Saimo
Esa-Pekka Salonen
Eugen Schauman
Helene Schjerfbeck
Jean Sibelius
F.E. Sillanpää
Miina Sillanpää
Helvi Sipilä
J.V. Snellman
K.J. Ståhlberg
P.E. Svinhufvud
Edith Södergran
Väinö Tanner
Zachris (Sakari) Topelius
Linus Torvalds
Jouko Turkka
Alli Vaittinen-Kuikka
Nils-Aslak Valkeapää
Ville Valo
Lasse Virén
A.I. Virtanen
Vilho Väisälä
Mika Waltari
Tapio Wirkkala
Georg Henrik von Wright
Hella Wuolijoki
Arvo Ylppö
Ehdokas Ehdokas

J.K. Paasikivi
1870 - 1956
Presidentti, sodanjälkeisen ulkopolitiikan arkkitehti
Ehdokas numero 59

Ehdokas 59

J.K. PAASIKIVI

J. K. Paasikivi vaikutti Suomen keskeisten poliittisten ja taloudellisten päätösten tekoon yli 50 vuoden ajan. Hänen uransa huipentui presidenttikauteen 1946 - 1956, jonka aikana hän vastasi hahmottelemansa sodanjälkeisen kauden ulkopolitiikan, Paasikiven linjan, toteuttamisesta.

Suomen autonomian aikana Paasikivi toimi kansanedustajana sekä ministerinä; ensin senaatin finanssitoimituskunnan päällikkönä eli valtiovarainministerinä ja sitten talousosaston varapuheenjohtajana eli pääministerinä. Hän osallistui keskeisesti Suomen hallitusmuodon hahmottelemiseen sekä torpparien vapautuslain säätämiseen. Paasikivi toimi Kansallis-Osake-Pankin (KOP) pääjohtajana 20 vuotta.

Idänsuhteiden asiantuntijaksi nousseen Paasikiven rooli rauhanneuvottelijana oli keskeinen niin Tarton rauhassa 1920, talvisodan edellä 1939 kuin jatkosodassakin. Hän toimi suurlähettiläänä Tukholmassa 30-luvun lopussa, Moskovan vaativan edustajanpaikan hän otti talvisodan päätyttyä.

Vuonna 1944 hallituksenmuodostajana Paasikivi korosti rauhanehtojen täyttämistä sekä hyviä suhteita itänaapuriin, jolla oli Suomen suunnalla turvallisuusintressi. Tämä muodostui Paasikiven linjan perustaksi. Marsalkan erottua 1946 eduskunta valitsi presidentiksi Paasikiven.

Pariisin rauhansopimus sekä 1948 Stalin kanssa solmittu YYA-sopimus stabiloivat Suomen kansainvälisen aseman aina kylmän sodan päättymiseen saakka. Suomi liittyi sekä Pohjoismaiden neuvostoon että YK:iin. Paasikiven pitkän uran huipentuma oli hänen matkansa Moskovaan syksyllä 1955, jossa sovittiin Porkkalan palautuksesta Suomelle.

Syntyi 27.11.1870 Koskella, Hämeen läänissä
Kuoli 14.12.1956 Helsingissä


Lähteet:
Hannu Heikkilä, Kansallisgalleria, WSOY
Tuomo Polvinen, Kansallisbiografia, SKS

Kuva: Suomen Kuvapalvelu

YLE ©2004