J.K. PAASIKIVI
J. K. Paasikivi vaikutti Suomen keskeisten poliittisten ja taloudellisten päätösten tekoon yli 50 vuoden ajan. Hänen uransa huipentui presidenttikauteen 1946 - 1956, jonka aikana hän vastasi hahmottelemansa sodanjälkeisen kauden ulkopolitiikan, Paasikiven linjan, toteuttamisesta.
Suomen autonomian aikana Paasikivi toimi kansanedustajana sekä ministerinä; ensin senaatin finanssitoimituskunnan päällikkönä eli valtiovarainministerinä ja sitten talousosaston varapuheenjohtajana eli pääministerinä. Hän osallistui keskeisesti Suomen hallitusmuodon hahmottelemiseen sekä torpparien vapautuslain säätämiseen. Paasikivi toimi Kansallis-Osake-Pankin (KOP) pääjohtajana 20 vuotta.
Idänsuhteiden asiantuntijaksi nousseen Paasikiven rooli rauhanneuvottelijana oli keskeinen niin Tarton rauhassa 1920, talvisodan edellä 1939 kuin jatkosodassakin. Hän toimi suurlähettiläänä Tukholmassa 30-luvun lopussa, Moskovan vaativan edustajanpaikan hän otti talvisodan päätyttyä.
Vuonna 1944 hallituksenmuodostajana Paasikivi korosti rauhanehtojen täyttämistä sekä hyviä suhteita itänaapuriin, jolla oli Suomen suunnalla turvallisuusintressi. Tämä muodostui Paasikiven linjan perustaksi. Marsalkan erottua 1946 eduskunta valitsi presidentiksi Paasikiven.
Pariisin rauhansopimus sekä 1948 Stalin kanssa solmittu YYA-sopimus stabiloivat Suomen kansainvälisen aseman aina kylmän sodan päättymiseen saakka. Suomi liittyi sekä Pohjoismaiden neuvostoon että YK:iin. Paasikiven pitkän uran huipentuma oli hänen matkansa Moskovaan syksyllä 1955, jossa sovittiin Porkkalan palautuksesta Suomelle.
Syntyi 27.11.1870 Koskella, Hämeen läänissä Kuoli 14.12.1956 Helsingissä
Lähteet: Hannu Heikkilä, Kansallisgalleria, WSOY Tuomo Polvinen, Kansallisbiografia, SKS
Kuva: Suomen Kuvapalvelu
|