ZACHRIS (SAKARI) TOPELIUS
Kirjailija ja historioitsija Sakari Topeliuksen moraalinen vaikutus kasvoi huomattavaksi jo varhain. Lehtorina ja historian professorina hänen vaikutuksensa jatkui pitkään koulujärjestelmän puitteissa. Maamme kirja kuului kansakoulujen lukemistoon vuosikymmeniä. Kansainvälisesti Topelius tunnetaan satukokoelmien ja historiallisten romaanien, varsinkin Välskärin kertomusten ansiosta. Uusista yhteiskunnallisista ideoista Topeliukselle tärkeitä olivat naiskasvatus, taiteen edistäminen sekä eläinsuojeluaate.
Topeliusta pidettiin jo varhain vanhemman suurmiessukupolven - Runebergin, Lönnrotin, Snellmanin ja Cygnaeuksen – seuraajana. Hänen satujensa, romaaniensa ja näytelmiensä saavuttama suosio löi häneen jo varhain satusedän leiman. Sadut pysyivätkin keskeisenä Suomen koti- ja koulukulttuurissa 1950-luvulle saakka.
Poliittisia mielipiteitään Topelius toi esiin lehdistössä 1840-luvulta alkaen. Hän korosti hallitsijan ja kansan yhteyttä ja uskoi Suomen kulttuurin muuttuvan pääosin suomenkieliseksi korostaen myös Ruotsin ja sen kielen historiallista ja sivistyksellistä merkitystä Suomessa. Topelius oli erityisen kiinnostunut naisten asemasta ja naiskasvatuksesta, ja toimi tyttökoulujen hyväksi. Näissä syntyikin todellinen Topelius-kultti.
Topelius nautti suurempaa arvostusta kansakoulumaailmassa ja kansanomaisissa piireissä kuin johtavan kulttuurieliitin parissa. Vasta 80-vuotisjuhlallisuudet ja niiden jälkeen seuranneet hautajaiset osoittivat Topeliusta kohtaan kuitenkin tunnetun laajan arvostuksen. "Suomen naiset" pystyttivät Helsingin Hietaniemen hautausmaalle muistopatsaan.
Syntyi 14.1.1818 Uusikaarlepyyssä Kuoli 12.3.1898 Sipoossa
Lähteet: Matti Klinge, Kansallisbiografia, SKS Allan Tiitta, Kansallisgalleria, WSOY
Kuva: Suomen Kuvapalvelu
|