MIKA WALTARI
Mika Waltari on Suomen tuotteliaimpia ja käännetyimpiä kirjailijoita, joka tunnetaan erityisesti laajoista historiallisista romaaneistaan. Mestariteos Sinuhe Egyptiläinen (1945) nousi Yhdysvalloissa heti bestseller-listan kärkeen ja siitä tehtiin Hollywood-elokuva. Waltari oli myös kaupunkikuvauksen tiennäyttäjiä. Hän kirjoitti myös salapoliisikertomuksia, näytelmiä ja elokuvakäsikirjoituksia.
Waltarin tuotantoa leimaa sekä uskonnollinen etsintä että iloitteleva maailmallisuus. Tärkein romaanin tehtävä oli kehityksen kuvaaminen. Läpimurtoromaanin Suuri Illusioni (1928) lisäksi uran alkuvuosina julkaistiin Helsingin historiaan keskittyviä romaaneja sekä intohimosuhteita kuvaavia pienoisromaaneja.
Waltari kirjoitti Sinuhen jälkeiset suuret historialliset teoksensa kuten Johannes Angelos (1952) ja Turms Kuolematon (1955) maalla Pornaisissa. Samalla Waltaria nähtiin kuitenkin myös valkokankailla, Komisario Palmun salapoliisiromaanien filmatisointien myötä. Alkoholismi ja masennuskaudet pakottivat Waltarin toistuviin sairaalahoitoihin. Ihmiskunnan viholliset (1964) jäi Waltarin viimeiseksi suureksi kirjaksi. Viittätoista viimeistä elinvuotta leimasivat 1957 saatu akateemikon asema sekä aiemmin kirjoitettujen teosten toimittaminen.
Waltari on maailmalla steadyseller, jonka suosio ei osoita laantumisen merkkejä. Myöhemmin on tunnustettu, että aikanaan viihteellisyydestä syytetyn Waltarin kerronnan helppous kätkee sisäänsä sekä kirjallisten rakenteiden että historiallisen oppineisuuden syvyyden. Hänen tunnusarvonsa inhimillisyys, suvaitsevaisuus ja kaunis turhuus ovat taanneet hänen parhaiden teostensa elinvoiman.
Syntyi 19.9.1908 Helsingissä Kuoli 26.8.1979 Helsingissä
Lähteet: Markku Envall, Kansallisbiografia, SKS Anto Leikola, Kansallisgalleria, WSOY
Kuva: Suomen Kuvapalvelu
|