|
ALBERT EDELFELT
Taidemaalari Albert Edelfelt oli aikansa taiteen kiistaton johtohahmo, joka osaltaan tasoitti tietä suomalaisen kulttuurin kansainväliselle arvostukselle.
Lahjakkaaksi tiedetyn Edelfeltin toivottiin jatkavan Runebergin runoissaan luomaa kansallista sankarimaailmaa. Vänrikki Stoolin tarinoiden kuvittaminen olikin taiteilijan isänmaallisen paatoksen värittämä suurtyö.
Historiamaalarina Edelfeltistä kehittyi mestarillinen inhimillisten tunteiden kuvaaja. Hänen ensimmäinen merkkiteoksensa Kuningatar Blanka (1877) huokuu äidinrakkautta ja iloa. Sitä seurasi vihaa kuvaava menestysteos Kaarle-herttua herjaamassa Klaus Flemingin ruumista, jota on pidetty suomalaisen realistisen historiamaalauksen huipennuksena. Lapsen ruumissaaton myötä Edelfelt siirtyi realistiseen ulkoilmamaalaukseen. Nuijasodan päivien pelon kuvaus Poltettu kylä puolestaan asetti tavallisen kansan taideteoksen pääosaan ennennäkemättömällä tavalla.
Kuuluisa Louis Pasteurin muotokuva nosti Edelfeltin Euroopan hovien suosioon ja toi muotokuvamaalarille yhteiskunnallista vaikutusvaltaa. Pariisin maailmannäyttelyssä 1900 Edelfelt järjesti henkilökohtaisilla suhteillaan ja painostuksellaan suomalaisille mahdollisuuden esiintyä omana ryhmänään omassa salissaan.
Taiteilijana Edelfelt oli keskitien kulkija, jonka menestys oli tarkasti laskelmoitua. Hän ei ollut uudistaja tai kapinallinen, mutta loistava maalari, joka opetti maailmaa arvostamaan heräävää suomalaista kulttuuria juuri oikeaan aikaan.
Syntyi 21.7.1854 Porvoon pitäjässä
Kuoli 18.8.1905 Porvoon maalaiskunnassa
Lähteet:
Elina Anttila, Kansallisgalleria, WSOY
Aimo Reitala, Kansallisbiografia, SKS
Kuva: Suomen Kuvapalvelu
|
