|
MAIJU GEBHARD
Maiju Gebhardin keksintö astiankuivauskaappi on jäänyt historiaan esimerkkinä tarkoituksenmukaisesta muotoilusta. Se ei kaivannut sähköä, ei sisältänyt liikkuvia osia eikä vaatinut huoltoa. Automaattinen tiskinkuivaaja vuodelta 1945 on vain osa kotitalousopettaja Gebhardin elämäntyötä, joka tähtäsi kotien arjen helpottamiseen suunnittelun ja pikemminkin kekseliäisyyden keinoin kuin rahallisten hankintojen avulla.
Kotitalousneuvojien opettajana Gebhard paneutui vähävaraisten pientilojen vaikeuksiin, erityisesti pelloilla, karjanhoidossa ja kotitalouden piirissä työskentelevien, usein monilapsisten emäntien työtaakkaan. Hän järjesti entisten torppien ja mäkitupien emännille ammatillista ja yleissivistävää oppia ja virkistystä.
Rationalisoimistyö jatkui vastaperustetun Työtehoseuran palveluksessa. Sotien aikana emäntien urakka oli entisestäänkin kasvanut heidän joutuessaan selviytymään myös miesten töistä. Gebhard laski pienviljelijäemäntien 16-tuntisena työpäivänään ottavan tuhansia askelia, joista kertyi parinkymmenen kilometrin matka. Raskaimpien askareiden, kuten puun- ja vedenkannon avuksi kehiteltiin kiireesti mm. erilaisia tehokantimia.
Gebhardin yli 20-vuotisella johtajakaudella Työtehoseuran tutkimusosaston työnkuvaan liittyivät myös kaupunkikodit. Tekniikan ja elintason nousu toivat helpotusta kotitaloustöihin, joista usein oli suoriuduttava ansiotyöpäivän jälkeen. Koneiden tutkimisen ohella Gebhard korosti inhimillisyyttä ja asioiden oikeaan arvojärjestykseen panemista. Hänen yhä ajankohtainen neuvonsa moitteettomuuteen pyrkivälle perheenemännälle oli: "Opi hutiloimaan – joskus kun niin on tarvis! Tärkeintä kodissa ovat sen ihmiset."
Syntyi 15.9.1896 Helsingissä
Kuoli 18.7.1986 Helsingissä
Lähteet:
Anna-Liisa Sysiharju, Kansallisbiografia, SKS
Kuva: Suomen Kuvapalvelu
|
