EERO ERKKO
Eero Erkko oli Venäjän vallan loppuvuosikymmenten ja itsenäisyyden ajan alkuvuosien keskeisiä vaikuttajia. Päivälehden perustajana sekä Helsingin Sanomien päätoimittajana ja omistajana hän on jäänyt Suomen sanomalehdistön historiaan.
Erkko perusti yhdessä kirjailijoiden Juhani Ahon ja Arvid Järnefeltin kanssa nuorsuomalaisen sanomalehden, Päivälehden 1889. Erkko myös hakeutui säätyvaltiopäiville taatakseen Päivälehden näkyvyyden ja tietojen saannin. Suomen sisäpolitiikkaan Erkko on vaikuttanut säätyvaltiopäivillä, kansanedustajana, puoluejohtajana ja ministerinä.
Routavuosina Päivälehti, joka puolusti suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin asemaa, joutui kenraalikuvernööri Bobrikovin venäläistämistoimien kohteeksi. Eero Erkko joutui eroamaan päätoimittajan paikalta vuonna 1900 ja hänet karkotettiin maasta 1903. Bobrikovin ampumisen jälkeen kesällä 1904 lehti ’lakkautettiin ainiaaksi’. Maanpako Yhdysvalloissa päättyi 1905 ja lyhyen hiljaiselon jälkeen Erkko nousi Sanoma Osakeyhtiön johtoon. Käytännön sanomalehtityöhön Erkko palasi Päivälehden seuraajan, Helsingin Sanomien päätoimittajana.
Erkko toimi kansanedustajana ensimmäisestä eduskunnasta vuoteen 1919 puolustaen sosiaalisia uudistuksia ja sivistystyötä. Pääosan näistä vuosista hän myös johti Nuorsuomalaista Puoluetta. Ainoastaan ministerikaudet 1918 - 1920 katkaisivat samanaikaisen työn Helsingin Sanomien kehittäjänä.
Kansalaissodan jälkeen Erkko taisteli lujasti tasavallan puolesta kuningaskunnan kannattajia vastaan. Helsingin Sanomat oli itseoikeutetusti tasavaltaisen valtiomuodon pää-äänenkannattaja Erkon toimiessa ei enää lehtensä kirjoittavana kätenä, vaan pikemminkin sen aivoina.
Syntyi 18.5.1860 Orimattilassa Kuoli 14.10.1927 Helsingissä
Lähteet: Keijo K. Kulha, Kansallisbiografia, SKS
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
|