HELVI SIPILÄ
Helvi Sipilä valittiin ensimmäisenä naisena YK:n apulaispääsihteeriksi. Sipilän vastuualueena olivat naiskysymykset, sosiaalinen kehitys ja rikollisuuden ehkäisy. Helvi Sipilästä tuli myös ensimmäinen nainen, joka oli ehdolla Suomen tasavallan presidentiksi vuonna 1982.
Sipilästä tuli 1940-luvulla maamme toinen asianajajan ammattia harjoittamaan ryhtynyt nainen. Oheistoiminta kansallisissa ja kansainvälisissä yhteisöissä johti 1970-luvulla tarjoukseen YK:n apulaispääsihteerin toimesta, jota Sipilä hoiti lähes kymmenen vuotta. Sipilän kaudella järjestettiin ensimmäinen YK:n kansainvälinen naisten vuosi ja sen maailmankonferenssi 1974 - 75.
Sipilän mukaan naisten oikeudet oli monissa yhteiskunnissa vakavasti laiminlyöty. Naisen alistettu asema on suuri este kehitykselle. Oli tarpeen vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen ja kansojen johtajiin, jotta saataisiin maailma heräämään ja huomaamaan vallitseva epäoikeudenmukaisuus, sorto ja kärsimys.
Apulaispääsihteerin toimen jälkeen Sipilä jatkoi toimintaansa YK:n naisten kehitysrahaston Suomen yhdistyksen puheenjohtajana. Sipilä ehti myös avata suomalaisille naisille tietä poliittisen hierarkian huipulle: Liberaalinen Kansanpuolue asetti hänet presidenttiehdokkaaksi tasavallan presidentin valitsijamiesvaaleissa 1982.
Sipilälle on myönnetty kunniatohtorin arvo 12 yliopistossa ja korkeakoulussa. Hänelle myönnettiin ministerin arvonimi 2001.
Syntyi 5.5.1915 Helsingissä
Lähteet: Johanna Forsström, Kansallisbiografia, SKS Raili Malmberg, Kansallisgalleria, WSOY
Kuva: Suomen Kuvapalvelu
|