YLE YLE TV1 Uutiset Urheilu Ohjelmaopas Palaute
 
Suuret suomalaiset
Finalistit
100 Suurinta suomalaista
Tulosseuranta
Tiedotteet
Kampanjakalenteri
In english
Etusivu
Keskustele
Lähetä e-kortti
Palaute
Finalistit
Ehdokkaat

A  B  C  E  F  G  H  J 
K  L  M  N  O  P  R  S 
T  V  W  Y  Kaikki

Oma Ehdokas

Alli Vaittinen-Kuikka
Nils-Aslak Valkeapää
Ville Valo
Lasse Virén
A.I. Virtanen
Vilho Väisälä
Ehdokas Ehdokas

Zachris (Sakari) Topelius
1818 - 1898
Suomen historian ensimmäisiä kuvaajia, satusetä
Ehdokas numero 87

Ehdokas 87

ZACHRIS (SAKARI) TOPELIUS

Kirjailija ja historioitsija Sakari Topeliuksen moraalinen vaikutus kasvoi huomattavaksi jo varhain. Lehtorina ja historian professorina hänen vaikutuksensa jatkui pitkään koulujärjestelmän puitteissa. Maamme kirja kuului kansakoulujen lukemistoon vuosikymmeniä. Kansainvälisesti Topelius tunnetaan satukokoelmien ja historiallisten romaanien, varsinkin Välskärin kertomusten ansiosta. Uusista yhteiskunnallisista ideoista Topeliukselle tärkeitä olivat naiskasvatus, taiteen edistäminen sekä eläinsuojeluaate.

Topeliusta pidettiin jo varhain vanhemman suurmiessukupolven - Runebergin, Lönnrotin, Snellmanin ja Cygnaeuksen – seuraajana. Hänen satujensa, romaaniensa ja näytelmiensä saavuttama suosio löi häneen jo varhain satusedän leiman. Sadut pysyivätkin keskeisenä Suomen koti- ja koulukulttuurissa 1950-luvulle saakka.

Poliittisia mielipiteitään Topelius toi esiin lehdistössä 1840-luvulta alkaen. Hän korosti hallitsijan ja kansan yhteyttä ja uskoi Suomen kulttuurin muuttuvan pääosin suomenkieliseksi korostaen myös Ruotsin ja sen kielen historiallista ja sivistyksellistä merkitystä Suomessa. Topelius oli erityisen kiinnostunut naisten asemasta ja naiskasvatuksesta, ja toimi tyttökoulujen hyväksi. Näissä syntyikin todellinen Topelius-kultti.

Topelius nautti suurempaa arvostusta kansakoulumaailmassa ja kansanomaisissa piireissä kuin johtavan kulttuurieliitin parissa. Vasta 80-vuotisjuhlallisuudet ja niiden jälkeen seuranneet hautajaiset osoittivat Topeliusta kohtaan kuitenkin tunnetun laajan arvostuksen. "Suomen naiset" pystyttivät Helsingin Hietaniemen hautausmaalle muistopatsaan.

Syntyi 14.1.1818 Uusikaarlepyyssä
Kuoli 12.3.1898 Sipoossa


Lähteet:
Matti Klinge, Kansallisbiografia, SKS
Allan Tiitta, Kansallisgalleria, WSOY

Kuva: Suomen Kuvapalvelu

YLE ©2004