URHO KEKKONEN
Urho Kekkonen on Suomen historian pitkäaikainen presidentti ja pääministeri, joka hallitsi suvereenisti politiikan kentän laidasta laitaan, ulkopolitiikasta tiedeorganisaatioiden järjestelyihin, Lapin kehittämisestä oikeuspolitiikkaan ja virkanimityksiin. Koko kansan presidentillä oli kykyä ja tarmoa seurustella mitä erilaisimpien ihmisten ja yhteiskuntapiirien kanssa.
Suomen idänsuhteista Kekkonen rakensi merkittävimmän poliittisen työvälineensä, vipusimen, jolla hän torjui niin hallitusten kaatoyritykset kuin henkilökohtaisen syrjäyttämisensäkin. Hän ajoi määrätietoisesti Suomen etua idän ja lännen välisenä sillanrakentajana, joka oli venäläisten ystävä, mutta myös taitava venäläisten käsittelijä.
Kriitikoille Kekkonen oli kovaotteinen ja vallanhimoinen oman edun tavoittelija, jonka valtapiirin laajuus ja presidenttikauden pituus sekä sisäpoliittinen hajoita ja hallitse -asenne loivat varjon suomalaiseen parlamentarismiin.
Kekkosen ansiot ulko- ja kauppapolitiikassa sekä poliittisen taktiikan taitajana tunnustetaan laajasti. Hän onnistui tavoitteessaan turvata suomalaisuuden säilyminen, sisäinen autonomia, tekemällä välttämättömät myönnytykset itänaapurille. Kekkosen neljännesvuosisadan kestäneen presidenttikauden aikana Suomi säilyi yhtenä länsimaista ja vahvisti kansainvälistä asemaansa Neuvostoliiton painostuksesta huolimatta.
Kekkosen aika nootteineen ja myllykirjeineen sekä pitkään valtakauteen liittyvä henkilökultti perässähiihtäjineen etsii vertaistaan maamme historiassa. Kekkosta onkin verrattu sinfoniaorkesterin kapellimestariin, jolla oli henkilökohtainen ote kaikkiin soittajiin johtaessaan omaa sävellystään.
Syntyi 3.9.1900 Pielavedellä Kuoli 31.8.1986 Helsingissä
Lähteet: Martti Häikiö, Kansallisbiografia, SKS Ari Uino, Kansallisgalleria, WSOY
Kuva: Suomen Kuvapalvelu
|