|
ANTTI AHLSTRÖM
Merikarvialaisen talon poika Antti Ahlström loi ilmeisen liikemiesvaistonsa – ja suotuisan avioliiton tuoman alkupääoman - turvin metsä- ja rautateollisuuden suuryrityksen.
Noormarkun kartanon, sahan ja rautaruukin osto pakkohuutokaupasta 1870 teki Ahlströmistä tehtailijan ja merkittävän työllistäjän Satakunnassa. Kauppa loi myös perustan hänen tärkeimmälle taloudelliselle innovaatiolleen: Hän hankki rautaruukkeja laajoine metsäalueineen ja muutti niiden käyttötavan. Valtio tarjosi ruukeille mahdollisuuden lunastaa tehtaiden ympäristöstä metsiä edullisesti turvatakseen tehtaiden puuhiilitarpeen, mutta puuhiilen polton sijasta Ahlström hyödynsi tehtaiden puuvarat sahatavaran valmistukseen.
Höyrysahoja hankkinut Ahlström oli pian myös Hämeen suurin sahateollisuuden yrittäjä, jonka liiketoimia puuttuva rautatieyhteys Tampereelta Porin satamaan haittasi. Ahlström aikoi jo rakentaa radan itse, ellei valtio sitä tekisi. Kiivas lobbaus valtiopäivillä kuitenkin palkittiin, ja valtiollinen rautatie Tampereelta Poriin avattiin liikenteelle vuonna 1895.
Ahlström oli täysin itseoppinut lukuun ottamatta muutamaa vuotta Porin alkeiskoulussa, mutta hän ymmärsi kansansivistyksen tärkeyden. Kauppaneuvoksen arvon saanut Ahlström vaimoineen tunnettiinkin sivistystä ja kulttuuria suosivina lahjoittajina.
Ahlström omisti lopulta viitisentoista sahaa ja neljä rautaruukkia. Hän jätti jälkeensä Suomen suurimpiin kuuluneen omaisuuden ja tänä päivänäkin menestyvän teollisuuskonsernin.
Syntyi 7.11.1827 Merikarvialla
Kuoli 10.5.1896 Helsingissä
Lähteet:
Karl-Erik Michelsen, Kansallisgalleria, WSOY
Per Schybergson, kääntänyt Oili Tapionlinna, Kansallisbiografia, SKS
Kuva: A. Ahlström Oy
|
